Valiokunta 2017

Tervehdys!

Olen Kalle Pyykkönen, kahvakuulavaliokunnan puheenjohtaja 2017. Useimmat kahvakuulaurheilun parissa toimivat tuntevat tai ainakin tietävät minut. Olen toiminut lajin parissa vuodesta 2009 monenlaisissa rooleissa: kilpailijana, valmentajana, seuran puheenjohtana, tuomarina ja kisajärjestänä.

Kahvakuulaurheilu on minun intohimoni. Haluan koota uuden kahvakuulavaliokunnan sellaisista henkilöistä, jotka kokevat samoin ja joilla on mahdollisuus käyttää vapaa-aikaansa ja antaa työpanoksensa lajin edistämiseen.

Ohessa on ajatuksiani valiokunnan toiminnasta. Jos ajatukset käyvät pääpiirteittäin yksiin omiesi kanssa, ota yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan valiokuntaan.

Yhteydenotot ja lisätietoja sähköpostilla kalle.pyykkonen@gmail.com tai p. 040 763 8932. Valiokunta pyritään saamaan kokoon mahdollisimman mahdollisimman nopeasti.

Kahvakuulaurheilun nykytilanne Suomessa

Kahvakuulaurheilua lajina on harjoitettu Suomessa yli kymmenen vuotta. Ensimmäiset vuodet laji oli hyvin pienen, mutta tiiviin ja aktiivisen joukon harrastus. Alkuvuosina suurin osa kahvakuulaurheilun harrastajista oli miehiä.

Lajin harrastajamäärä kasvoivat voimakkaasti vuosina 2011-2013. Kasvu seurasi kahvakuulabuumia. Välineitä oli tullut runsaasti saataville ja ryhmäliikuntatarjonnassa oli paljon kahvakuulatunteja. Uusista harrastajista valtaosa oli naisia.

Viimeisen kolmen vuoden aikana harrastajamäärän kasvu on taittunut laskuun. Erityisesti lajin miesharrastajien määrä on taantunut vuoden 2011 tasolle.

Lajin tulostaso on seurannut harrastajamäärien kehittymistä. Miesten amatööri- ja mestaruussarjojen mediaani tulostaso on polkenut paikallaan tai ollut jopa laskussa. Poikkeuksena mestaruussarjan long cycle, jossa kilpailutilanne on kohtalainen ja mediaanitulos on nousussa.

Naisten puolella tuloskehitys on ollut huomattavasti parempaa. Erityisen hyvin naisten tulostaso on kehittynyt long cyclessa ja tempauksessa.

TIlastoja harrastajamääristä ja tuloskehityksestä löytyy kahvakuulaurheilun kisatietokannasta.

Terävin kärki on kuitenkin edelleen kapea. Master of Sport -luokan urheilijoita on Suomessa ainoastaan kaksi, yksi miehissä ja yksi naisissa.

Kilpailujen määrä on pysynyt kunnioitettavalla tasolla. Suomessa on järjestetty n. 30 kahvakuulakisaa vuodessa. Kisoista suurin osa on pieniä salikisoja. Virallisia, Painonnostoliiton alaisia kansallisia kisoja on SM-kisat pois lukien järjestetty hyvin vähän. Myöskään kansainvälisiä kisoja ei ole järjestetty Suomessa viime vuosina.

Vaikka lajin kasvu on ollut hidasta, viime vuosina on nähty myös paljon myönteistä kehitystä. Seuratoiminta on ollut aktiivista monella paikkakunnalla ympäri Suomen. Painonnostoliiton kahvakuulavaliokunnan toiminta on ollut hyvin järjestäytynyttä ja liiton tuki on mahdollistanut isompien hankintojen tekemisen ja arvokisamatkoja on ollut mahdollista tukea taloudellisesti. Viime vuosina kansallisissa kisoissa käytettävien kuulien lisäksi on hankittu vaaka ja tulostaulujärjestelmä. Lisäksi on järjestetty SPNL-kahvakuulaohjaaja -koulutuksia.

Lajin arvokisoissa suomalaiset ovat saavuttaneet hyvää menestystä erityisesti naisten sarjoissa.

Kuva: Toni Forssell

Tavoitteet

Kahvakuulavaliokunnan tavoitteena on edistää kahvakuulaurheilua Suomessa. Jotta voidaan puhua edistyksestä, lajin harrastajamäärän tulee kasvaa ja tulostason tulee nousta.

Yksi kahvakuulaurheilun parhaista puolista on se, että sitä voi harrastaa lähes jokainen. Tällä hetkellä harrastajakunnasta valtaosa on veteraani-ikäisiä naisia. Pitemmällä aikavälillä olisi tärkeää saada mukaan lisäksi enemmän miesharrastajia ja nuoria. Harrastajamäärien lisäksi yksi tärkeä mittari on lisenssinostajien määrä.

Mukaan tarvitaan myös uusia paikkakuntia. Lajin levittämiseksi tarvitaan kokonaan uusia perustettavia seuroja tai yleisseurojen tulee ottaa kahvakuulaurheilu mukaan lajivalikoimaansa.

Tulostason tärkeimpänä mittarina voidaan pitää kärjen osalta Master of Sport -luokan nostajien määrää. Yleisempää lajin tason nousua voidaan mitata mediaanitulosten perusteella.

Muita hyviä mittareita ovat järjestettyjen kisojen ja kansallisten kisojen määrä. Kansallisten kisojen määrän kasvattaminen on tärkeää, kun lisenssinostajien määrää halutaan kasvattaa.

Toiminnan ydin

Kahvakuulavaliokunta tekee lajia koskevia, toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä. Se on kuitenkin vain pieni osa toimintakokonaisuudesta. Valiokunnan tärkeimpiä tehtäviä tulisi olla lajin markkinointi, sekä seurojen aktivointi, avustaminen ja (yhteis)toiminnan koordinointi.

Valiokunta voi nostaa viestintä- ja markkinointitoimilla kahvakuulaurheilua ihmisten tietoisuuteen, muokata lajikuvaa kiinnostavammaksi ja lisätä siten lajin potentiaalisten harrastajien määrää. Siitä on kuitenkin vain vähän hyötyä, jos seurat eivät kykene tarjoamaan harrastajille paikallisesti esimerkiksi yhteisharjoituksia, salikisoja, leirejä ja valmennusta.

Seurat ja yksittäiset lajitoimijat ovat lajitoiminnan keskiössä. Kahvakuulavaliokunnan tulee toimia mahdollistajana – antaa tukea ja resursseja sekä poistaa esteitä lajitoiminnan tieltä.

Toimintasuunnitelma

Oheen on listattu valiokunnan puheenjohtajan alustavia ajatuksia kahvakuulavaliokunnan toiminnasta. Suunnitelmia tarkennetaan, muokataan ja täydennetään valiokunnan muodostamisen jälkeen.

Uusia toimintamuotoja

  • Muodostetaan seurojen puheenjohtajien tai vastuuhenkilöiden ryhmä, viestinnän, vuoropuhelun ja yhteistyön parantamiseksi.
  • Uusi kansallinen kisa syyskaudelle. Pidetään alkusyksystä aluemestaruuskilpailut (alueita muodostetaan SPNL:n piirejä yhdistämällä) ja joulukuussa alueiden parhaat kohtaavat Suomen Cupin finaalissa.
  • Selvitetään mahdollisuuksia saada kahvakuulaurheilu osaksi opiskelijaliikuntaa esimerkiksi Opiskelijoiden liikuntaliiton kautta. Pyritään järjestämään opiskelijoiden SM-kisat 2018.
  • Järjestetään juniorien SM-kisat 2017 veteraanikisojen yhteydessä.
  • Järjestetään miesnostajille suunnattua toimintaa, esimerkiksi leiri.

Viestintä ja markkinointi

  • Laaditaan sosiaalisen median strategia.
  • Otetaan käyttöön valiokunnan Instagram-tili.
  • Joukkoistetaan markkinointityötä. Kannustetaan harrastajia merkitsemään lajia positiivisessa valossa esittäviä sosiaalisen median päivityksiä yhteisellä #gsfinland -tunnisteella.
  • Perinteisten arvokisatiedotteiden lisäksi tuotetaan kahvakuulaurheilua esitteleviä kirjoituksia eri medioihin.
  • Luodaan mediapankki, jossa tiivistä tietoa kahvakuulaurheilusta ja valokuvia median käyttöön. Mediapankin materiaalit ovat myös seurojen käytössä.
  • Tehdään kahvakuulaurheilu.net -portaalista lajia paremmin esittelevä sekä lajikulttuuria luova sivusto.
  • Tehdään miesnostajille kohdennettua lajin markkinointia.
  • Järjestetään nostajakysely, jolla kartoitetaan lajin harrastajien tarpeita, toiveita ja mielipiteitä heitä koskevista asioista.
  • Selvitetään mitä tarpeita seuroilla on ja miten kahvakuulavaliokunta voi paremmin tukea seurojen toimintaa.
  • Valiokunta ottaa vastuun kahvakuulaurheilun virtuaaliliigan 2017 järjestämisestä.

Kansainvälinen toiminta

  • Pyritään saamaan Suomeen järjestettäväksi kansainvälisiä kisoja.
  • Pyritään vaikuttamaan IUKL:n toimintaan.
  • Seurataan lajin kansainvälistä kehitystä ja puntaroidaan mitä mahdollisten uusien organisaatioiden jäsenyys voisi tarjota.