Kahvakuulaurheilu.net

Keskustelufoorumi
Tänään on Su Joulu 15, 2019 6:34 pm

Kaikki ajat ovat UTC




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 40 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: Ti Loka 29, 2013 11:06 pm 
Poissa
Kahvakuulaholisti
Avatar

Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 1:34 pm
Viestit: 3348
Paikkakunta: Lappeenranta
Second kirjoitti:

Saksalaiset ovat viime aikoina aika voimakkaasti vakuuttaneet maailmaa siitä että soutuharjoittelussa pitää tehdä kovasti matalan intensiteetin harjoittelua juuri talvikausina soutu-ergolla, rinnalla on sitten perusvoimaan nojaavaa painoharjoittelua, toki mukana varmasti on nopeuskestävyys harjoittelua soutuergolla myös jossakin määrin, mutta tilastollisesti tehollinen harjoittelu on tosi vähäistä. Tehollinen hajroittelu on todella rajallista. Esim britit ovat muutaneet harjoitteluaan tuohon suuntaan. Käsittääkseni tämä yllä mainitsemani lihaskuntopiiri-ajattelu on siis tätä nykyä "kuolemassa" pois, koska soutu-ergolla voidaan harjoittaa soutulihaksia ilman laktaatteja yhtäaikaa peruskestävyyden kanssa. Painoharjoittelun rooli on supistumassa melkein pelkäksi perusvoimaharjoitteluksi.


Tuohan kuulostaa Juri Verkhosankyn "blokkimenetelmän" mukaiselta harjoittelulta soudulle A-blokissa. Sen jälkeen B-blokissa otettas soudussa lisää tehoharjoittelua Vk:na ja intervalleina kisanopeudella vähetäen voimaharjoittelu maksimissaan ylläpitäväksi jos ollenkaan riippuen blokin kestosta. C-blokissa sitten kisavauhtia kasvattaen matka lähes kisamatkaan piikaten kisaan. B ja C-blokit on melko lyhyitä, että saataisiin tehot piikatua ilman tehoharjoittelun helposti ylirasitukseen johtavaa rasitusta. Blokkiharjoittelulla on väitetysti saatu paras lajituloksen parannus aikaan verrattuna perinteisempiin harjoittelumuotoihin vaikkakin esim maksimivoiman kustannuksella ainakin kestävuuslajeissa. Toisaalta kisasoutajaa tuskin haitaa maksimivoiman tilapäinen heikkeneminen kunhan soudussa saadaan paras mahdollinen tulos kisoissa.

En ole ihan varma, muuta luulisin , että paikalliseen lihaskestävyyteen tähdätyn kuntopiiriharjoittelun perinteisillä puntti- ja kehonpainoliikkeillä kannattaisi ehkä korvata vaikka vähän eksentrisen lihassupistusen lihasvaurioita tuottavalla rekityöntö ja -veto harjoittelulla, sillä silloin voisi useammin harjoitella lihaskestävyyden energiantuottokomponenttia ilman että tarvitsisi odotella lihasten korjautumista eksentrisen lihassupistuksen vaurioista.

Eli optimaalisen harjoittelun resepti kestolajille voisi olla seuraava:
Alussa aerobisen kunnon ja hiussuonituksen kehittämista lajilihaksissa lajitreenillä aerobisella tasolla ja saman aikaisesti voiman tai kestovoiman kehittämistä lajilihaksissa lajin ja yksilön tarpeiden mukaan. Tämän jälkeen piikattaisiin asteittain mutta nopeahkosti lajin tehoharjoittelulla kisaan. Itse asiassa alkuvaiheen lopussa kestävyys ja voimatasot voivat alkaa heikentyä, koska harjoitusvolyymi nousee niin korkeaksi. Se ei haittaa koska voimaharjoittelun on tarkoitus vain valmistaa lihakset kestämään tehoharjoittelua ja muutenkin mahdollista superkompensaatio harjoittelumäärän pudotessa tehokaudella.

_________________
Koska sivistys on pinnallista...


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Loka 30, 2013 7:58 am 
Poissa
Kahvakuula-aktivisti ja -ohjaaja
Avatar

Liittynyt: Ma Joulu 03, 2007 8:50 am
Viestit: 12432
Paikkakunta: Hyvinkää, Finland
Second kirjoitti:
Halpuus ja helppous on varmasti merkittävä juttu.

Sitten esimerkiksi uimarit tuntuvat juoksevan ihan sen takia että oma laji ei tarjoa juurikaan "iskevää" rasitusta keholle joten juoksun "iskuttavana" lajina arvellaan pitävän (ala)kropan luuston, nivelet ja jänteet kunnossa.

Yksi juttu etenkin GS:n suhteen on sitten kimmoisuuden kehittäminen. Norjalaiset hiihtäjät joidenkin tekstien mukaan tuntuvat suosivan kohtuu pitkiä mäkijuoksuja "räjähtävän kestävyyden" kehittämiseen koska se (=kimmoisuus) on tärkeä osa hiihtoa mutta ei kehity hiihtämällä. Kyse ei käsittääkseni ole HIIT-sprinteistä tai ns. kimmokestävyysharjoittellua vaan jotakin luokkaa 500-800 metriä pitkiä nousuja, jos muistan oikein.

Ja toinen on että missä paikoissa kimmoisuutta pitää olla GS:ssä ja missä paikoissa taas juoksussa. Juoksu vaatii kimmoisuutta lonkankoukistajilta ja pakara/takareideltä, etureisi lähinnä kannattelee kehoa. Akilesjänne tietysti myös on hyvin tärkeä osa kimmoisuutta. GS:n suhteen en osaa kyllä sanoa ollenkaan, liikeradat on sen verran pieniä alaraajoissa että liekkö kimmoisuus kovinkaan tärkeä asia, lisäksi heiluriliike on sen verran hidas että lihas/sidekudos ei välttämättä säilö venytysenergiaa riittävän pitkään että se hyödyttäisi takaisin heilautusta. Nostokenkien kantakorotus taas varmaan määrittää aika pitkälle että tuleeko akilesjänteeseen venytystä työnnön ykkösdipissä ja pompussa.

Nämä kimmoisuusasiat on kyllä minulle aika outoja juttuja.


Hihasta vetämällä sanoisin että työnnössä varsinkin kimmoisuus siinä "kolmoisojennuksessa" tosi tärkeää. Se lähtee kuin lyönti.

_________________
Totuus löytyy raudasta - blogi | Totuus löytyy raudasta FB | Hakalanmäen Ryhti - kahvakuulaseura Hyvinkäällä | Omat ennätykset

Lainaa:
"Jos haluat sielunrauhaa ja mielihyvää, usko. Jos haluat omistautua totuudelle, kysy." -F.N.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Loka 30, 2013 9:21 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Second kirjoitti:
Yksi juttu etenkin GS:n suhteen on sitten kimmoisuuden kehittäminen. Norjalaiset hiihtäjät joidenkin tekstien mukaan tuntuvat suosivan kohtuu pitkiä mäkijuoksuja "räjähtävän kestävyyden" kehittämiseen koska se (=kimmoisuus) on tärkeä osa hiihtoa mutta ei kehity hiihtämällä. Kyse ei käsittääkseni ole HIIT-sprinteistä tai ns. kimmokestävyysharjoittellua vaan jotakin luokkaa 500-800 metriä pitkiä nousuja, jos muistan oikein.

Ja toinen on että missä paikoissa kimmoisuutta pitää olla GS:ssä ja missä paikoissa taas juoksussa. Juoksu vaatii kimmoisuutta lonkankoukistajilta ja pakara/takareideltä, etureisi lähinnä kannattelee kehoa. Akilesjänne tietysti myös on hyvin tärkeä osa kimmoisuutta. GS:n suhteen en osaa kyllä sanoa ollenkaan, liikeradat on sen verran pieniä alaraajoissa että liekkö kimmoisuus kovinkaan tärkeä asia, lisäksi heiluriliike on sen verran hidas että lihas/sidekudos ei välttämättä säilö venytysenergiaa riittävän pitkään että se hyödyttäisi takaisin heilautusta. Nostokenkien kantakorotus taas varmaan määrittää aika pitkälle että tuleeko akilesjänteeseen venytystä työnnön ykkösdipissä ja pompussa.

Nämä kimmoisuusasiat on kyllä minulle aika outoja juttuja.


Kimmoisuus ja elastisen energian käyttö menevät minultakin yli hilseen, mutta tuntuvat olevan taas kova sana esim hiihdon puolella. Kuulemma kovat tekijät erottuvat juuri noissa ominaisuuksissa muista.

70-luvulla kestävyysjuoksuun ilmestyi oikein n.s. kimmokestävyyskausi, jolloin saatettiin tehdä kuusikin kertaa viikossa kova mäkihyppelyharjoitus keväällä ennen kisakautta. Joillekin tulleiden akillesvaivojen takia into hommaan hiipui eivätkä kaikki huiput kokeilleet sitä koskaan.

GS:ssa uskoisin noilla olevan paljonkin merkitystä. Tempauksen pudotusenergiaa pystyy varmasti säilömään lihaksiin ja sidekudoksiin. Työnnössä sen on vaikeampaa, koska kisassa ei saa tykittää seuraavaa toistoa suoraan edellisen pudotusvoimalla vaan kuulat pitää hetkeksi pysäyttää. Ehkä sitä siitä huolimatta voi jotenkin käyttää hyväksi, näin tuossa juuri vanhan kisavideon, missä Ratchinski tykitti jotain 5-6 työntöä hirveällä pacella ja sitten huilasi räkissä ja taas mentiin.

Miten sitten lihasten esijännittämistä, elastisuutta ym tehokkaasti harjoitetaan tai pikemminkin opetellaan, en oikein tiedä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Loka 30, 2013 9:59 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
Juha kirjoitti:
Second kirjoitti:

Saksalaiset ovat viime aikoina aika voimakkaasti vakuuttaneet maailmaa siitä että soutuharjoittelussa pitää tehdä kovasti matalan intensiteetin harjoittelua juuri talvikausina soutu-ergolla, rinnalla on sitten perusvoimaan nojaavaa painoharjoittelua, toki mukana varmasti on nopeuskestävyys harjoittelua soutuergolla myös jossakin määrin, mutta tilastollisesti tehollinen harjoittelu on tosi vähäistä. Tehollinen hajroittelu on todella rajallista. Esim britit ovat muutaneet harjoitteluaan tuohon suuntaan. Käsittääkseni tämä yllä mainitsemani lihaskuntopiiri-ajattelu on siis tätä nykyä "kuolemassa" pois, koska soutu-ergolla voidaan harjoittaa soutulihaksia ilman laktaatteja yhtäaikaa peruskestävyyden kanssa. Painoharjoittelun rooli on supistumassa melkein pelkäksi perusvoimaharjoitteluksi.


Tuohan kuulostaa Juri Verkhosankyn "blokkimenetelmän" mukaiselta harjoittelulta soudulle A-blokissa. Sen jälkeen B-blokissa otettas soudussa lisää tehoharjoittelua Vk:na ja intervalleina kisanopeudella vähetäen voimaharjoittelu maksimissaan ylläpitäväksi jos ollenkaan riippuen blokin kestosta. C-blokissa sitten kisavauhtia kasvattaen matka lähes kisamatkaan piikaten kisaan. B ja C-blokit on melko lyhyitä, että saataisiin tehot piikatua ilman tehoharjoittelun helposti ylirasitukseen johtavaa rasitusta. Blokkiharjoittelulla on väitetysti saatu paras lajituloksen parannus aikaan verrattuna perinteisempiin harjoittelumuotoihin vaikkakin esim maksimivoiman kustannuksella ainakin kestävuuslajeissa. Toisaalta kisasoutajaa tuskin haitaa maksimivoiman tilapäinen heikkeneminen kunhan soudussa saadaan paras mahdollinen tulos kisoissa.

En ole ihan varma, muuta luulisin , että paikalliseen lihaskestävyyteen tähdätyn kuntopiiriharjoittelun perinteisillä puntti- ja kehonpainoliikkeillä kannattaisi ehkä korvata vaikka vähän eksentrisen lihassupistusen lihasvaurioita tuottavalla rekityöntö ja -veto harjoittelulla, sillä silloin voisi useammin harjoitella lihaskestävyyden energiantuottokomponenttia ilman että tarvitsisi odotella lihasten korjautumista eksentrisen lihassupistuksen vaurioista.

Eli optimaalisen harjoittelun resepti kestolajille voisi olla seuraava:
Alussa aerobisen kunnon ja hiussuonituksen kehittämista lajilihaksissa lajitreenillä aerobisella tasolla ja saman aikaisesti voiman tai kestovoiman kehittämistä lajilihaksissa lajin ja yksilön tarpeiden mukaan. Tämän jälkeen piikattaisiin asteittain mutta nopeahkosti lajin tehoharjoittelulla kisaan. Itse asiassa alkuvaiheen lopussa kestävyys ja voimatasot voivat alkaa heikentyä, koska harjoitusvolyymi nousee niin korkeaksi. Se ei haittaa koska voimaharjoittelun on tarkoitus vain valmistaa lihakset kestämään tehoharjoittelua ja muutenkin mahdollista superkompensaatio harjoittelumäärän pudotessa tehokaudella.


En tiedä miten heillä on homma hoidettu. Voihan siellä hyvinkin olla blokki-ajatettelua taustalla. Tosin voi olla niinkin että viikottain on tehty pientä määrää tehollista harjoittelua, en tiedä. Mitä muut ovat kirjoittaneet niin itse asiassa tehojen määrä talvikaudella voi olla yhtä suurin kuin kesän kisaan valmistavassa harjoittelussa, matalalla intensiteetillä määrät vain talvella ovat niin paljon isompia että syntyy tilastollinen illuusio tehoharjoittelun vähäisyydestä talvella eli siis tunteina ja minuutteina tehoja tehdään yhtä paljon kuin kesällä. Mutta eipä tämäkään kerro että onko käytetty blokkimetodia vai ei...

Vauhtikestäyysharjoittelua oli 2 % kokonaisharjoittelusta, maksimikesätyvyyttä ja muuta kovan intensiteetin kesätvyysharjoittelua 3.1%, siis noin 40 viikon kauden aikana joka sisältää kisaan valmentavan kauden. Eli jos soutajat ovat tehneet kauden aikana 600 tuntia harjoittelua niin VK:tä siitä on 12 tuntia, MK:ta 18.6 tuntia. Tämän vuoksi kyseinen harjottelutemplaatti on herättänyt aika paljon keskustelua. Esimerkiksi suomalaiset juoksuvalmennuksen teesit saattavat olla sitä mieltä että hyvä juoksija juoksee 3 kertaa 60-90 minuuttia viikossa vaihtikestävyyttä... Yhdessä kuukaudessa suomalaisjuoksija siis juoksee saman verran kuin olympia kisoissa hyvin menestynyt, jopa mitaleille päässyt, saksalaissoutaja noin 40 viikossa. Ja kaiken lisäksi sakemannin kisasuoritus kesti alle 10 minuuttia, suomalaisella se on voinut vielä jopa yli 2 tuntia. Toki juoksu on vähän oma lukunsa, mutta kuitenkin.

Lainaa:
When the researchers analysed the 37-week data, their findings were very interesting. One of the most important of these was that internationally successful junior rowers performed 95% of all specific rowing training at a heart rate corresponding to a blood lactate concentration under 2mmol/L (see figure 1).

Within the average 12-14 hours of training per week the athletes logged over the scrutinised period, this meant six hours of actual rowing in Zone 1 (Z1). Two to three hours were spent resistance training, two hours doing alternative steady state aerobic training, and one hour doing warm-up/flexibility work. Given that this data covered the competition period, it is very, very important to note that the athletes did just 30 minutes a week of very high intensity work.


Tuo Zone 1 siis tarkoittaa peruskestävyysaluetta tässä tekstissä.

Siis käytännössä voimaa tehtiin monin verroin enemmän kuin tehollista harjoittelua, voimaharjoittelun sisällöstä minulla ei kuin väittämisä siitä että se on ollut perinteistä paikkaharjoitellua toistoalueitsta en ole varma (tosin käsittääsekni perusvoimaa ja maksimivoimaa on pääasiassa haettu), kiertoharjoittelua heillä siis ei ilmeisesti ole tehty ollenkaan vaan jos on haettu aerobista kestävyyttä ja lihaskestoa niin se on tehty soutamalla.

Tässä kohtaa tekstiä sanotaan että 30 min viikoittain kovia tehoja on tehty mutta tuo voi viitata vain tilastolliseen illuusioon, ei niinkään harjoittelun arkitodellisuuteen.

Mutta hämmästyttävän vähällä lajitreenillä on menty. 6 tuntia viikossa!

Tässä vielä pari esimerkkiä MK-hajroittelusta:

Lainaa:
Examples of these high-intensity sessions included:

2-3 x 3-10 mins @ 90% HRmax – 10-20 mins recovery between;
2-8 x 40-120 sec @ maximal effort – 5-15 mins recovery between.


Huomion kiinnittyy tosi pitkiin palautuksiin, etenkin tuon enismmäisen harjoituksen osalta. Kaukana ollaan juoksijoiden käyttämistä kaavoista joissa palautustauko on vain puolet vedon pituudesta. Eikä sarjojakaan ole noin kovan tason urheilijaksi kovin paljoa.

Tämmöinen tapaus siis nämä saksalaiset soutajat. Sen kummemmin en osaa sanoa että mikä olisi paras ratkaisu GS:ää ajatellen. mm juoksufoorumin puolella juuri tuli vastaan kirjoituksia joissa kaverit oli nostaneet maksmivoimatasoja kestovoimaharjoittelulla, siis tehokkaammin kuin maksimivoimaharjoittelulla... En tiedä onko tässä tapauksessa sitten ollut niin että maksimivoima on piikitetty huippuunsa ja rajoittava tekijä on ollut kestovoima ja kun sitä on alettu harjoittaa niin tämä on heijastunut maksimivoimaankin. Eli jokainen on yksilö ja myös edeltävä harjoittelu pitäisi pystyä ottamana huomioon. Samoin kun maksimaalinen hapenotto voi toimia kestävyyden tulppana ja siksi sitä on hyvä harjoittaa ympäri vuoden, vaikka periaatteessa siihen pitäisi kiinnittää huomiota vasta 4-8 viikkoa ennen kisaa. Mutta kun jokainen harjoitusohjelma ja jokainen kisaaja on vähän oma kokonaisuutensa.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: To Loka 31, 2013 10:37 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Second kirjoitti:
maksimaalinen hapenotto voi toimia kestävyyden tulppana ja siksi sitä on hyvä harjoittaa ympäri vuoden, vaikka periaatteessa siihen pitäisi kiinnittää huomiota vasta 4-8 viikkoa ennen kisaa. jokainen kisaaja on vähän oma .


Kyllä sitä yleensä pk-kaudellakin yritetään ainakin ylläpitää.

Seniilille ihmiselle tyypillisesti ajauduin taas 70-luvulle ja kaivoin esiin Virenin koko vuoden toteutuneet treenit ja niissä aerobinen/anaerobinen suhde oli pk-kaudellakin noin 70/20 (loppu rytmi- nopeus- mäkijuoksua ym) ja valmistavalla kaudella jotain 60/30 eli yllättävän paljon tehoja aikakaudella, jolloin suuria määriä arvostettiin yli kaiken. Toki tuo jaottelu on varsin karkea, mutta kyllä viikko-ohjelmistakin näkee, että sekä määrää että tehoja piisasi.

Todella yllättävää tuo saksalaissoutajien harjoittelu nykypäivänä jolloin tehot ovat muodissa. Anekdoottina tulee mieleen pari vuotta sitten Airo-lehdessä ollut juttu veteraanisoutajasta, joka kertoi vuosikymmeniä kestäneen kisaharrastuksensa aikana kokeilleensa monenlaisia systeemejä ja parhaiten toimi aivan pelkkä pk-harjoittelu. Mutta hän oli tehnyt kunnioitettavia suorituksia lähinnä Sulkavan Soudun tapaisissa ja muidenkin kestävyyslajien ylipitkissä suorituksissa ja kahden tonnin ergotulos ei ollut muistaakseni niinkään kova.

Ja nuo sarjapalautukset ovat tosiaan pitkiä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Marras 02, 2013 4:55 pm 
Poissa
Pitkä sykkeli kahdella pommilla

Liittynyt: Su Touko 27, 2012 2:48 pm
Viestit: 41
Tein iltatreenin innoittamana puhdetyönä pienen tiedonhaun kahvakuulasta hyvää keskustelua jatkaakseni. Sain tulokseksi eritasoisia artikkeleita noin 64. Vertailun vuoksi: vuonna 2005-06 tieteellisissä lehdissä oli 2 artikkelia ja vuonna 2013 16. Kasvu pienessä määrässä ajoittuu vuosille 09-11. Mitenhän tämä vertautuu Marksin historiakatsaukseen?

Ruksin köykäisimmät mielivaltaisesti pois ja jäljelle jäi 31 artikkelia vuosilta 2008-13. Joukossa on muutama mielenkiintoinenkin artikkeli ja monta hieman köykäistä. Mutta niistäkin saa kuvan, miten laji ja väline ovat olleet esillä tutkimuksessa. Mielenkiintoinen juttu oli mm. se, miten kuulaharjoittelua voi soveltaa erilajien voima- ja kestävyysharjoittelussa. Tänne foorumille ei nähtävästi voi liittää liitetiedostoja, joten laitan tähän kuvan yhdestä:

Liitteet:
Clipboard01.jpg
Clipboard01.jpg [ 185.5 KiB | Katsottu 5186 kertaa ]


Tällaista työterveydestä. Tuo aiemmin mainittu Hiihto-lehden juttu kestävyydestä oli myös mielenkiintoinen. Itse sain näistä intoa ja taustatukea oman harjoittelun suunnitteluun järkevämmäksi, kun kuulailu meinaa nyt tökkiä palattuani painonnoston pariin. Mitenkään painonnostoa väheksymättä jotenkin kuulailu kuitenkin vetoaa enemmän monipuolisuutensa vuoksi, kun siihen saisi yhdistettyä enemmän peruskuntoharjoittelua matalilla sykkeillä vaikkapa soutamisella C2:lla.

Tiedonhaun myötä --> mielenkiintoisia julkaisuja? Journal of Strength & Conditioning Research, International Journal of Athletic Therapy & Training, Medicine & Science in Sports & Exercise, Strength and Conditioning Journal, British Journal of Sports Medicine.

Vielä esimerkkiabstrakti yhdestä mielenkiintoisesta jutusta:

Lainaa:
Manocchia, Pat et al. 2010. Transference Of Kettlebell Training To Traditional Olympic Weight Lifting And Muscular Endurance. Journal of Strength & Conditioning Research. Supplement 1:1, Jan 2010.
Kettlebells are commonly used across a broad spectrum of strength and conditioning programs, from novice or beginner recreational users to elite level athletes. Many of the movements conducted with kettlebells are of a ballistic nature, similar to that of Olympic lifts. Since kettlebell training and Olympic lifts display some similarities regarding the technique, we hypothesized that training with kettlebells would translate into a resultant improvement in strength and power during Olympic style lifts. This may be of significance when deciding proper training regimens or seeking an alternative to traditional lifting. The research data purporting the efficacy of kettlebell training is, to our knowledge, scarce, and scientific examination as to whether this exercise modality positively correlates to Olympic lift strength/power is nonexistent. The purpose of this study was to examine the translational effect that a10 week Kettlebell training program would have on strength, power and endurance for Olympic style barbell lifts and bodyweight exercises. Using a standard periodization model, 15 subjects, age range (20-72 years) with various levels of experience in physical fitness regimens underwent a 10 week, 2 day per week program using only kettlebells consisting of group (class) training sessions. Each subject was tested prior to (T1) and after the completion of the 10-week session (T2). To determine changes in strength, power and endurance subjects were tested on a barbell clean and jerk (3 rep max), barbell bench press (3 rep max), a vertical jump and a 900 back extension to failure. Statistical analysis using paired t-tests were conducted on all dependent variables. Kettlebell training results in a translation of strength, power and endurance measured in traditional lifting techniques. Data demonstrate significant differences in bench press strength (51.7 +/- 25.0 kg vs 56.4 +/- 27.1 kg, p < .05) and back extension endurance (45 +/- 5.7 reps vs 54 +/- 9.3 reps, p< .05). Kettlebell training produced a highly significant difference in the traditional clean and jerk, (30.8 +/- 16.7 kg vs 38.5 +/- 17.1 kg, p < .001). No differences were apparent in the vertical jump. These data suggest a significant improvement of strength, power and endurance as a result of kettlebell training. Although gains in the traditional Olympic lifts were greater than that seen in lower extremity power, kettlebells proved to have a considerable transferability to traditional weight training and bodyweight exercises. Our findings indicate that kettlebell training provides a measurable improvement of strength, power and endurance as measured by barbell and bodyweight exercises. Taking into consideration that our subject demographic was broad in regards to training experience and age, our data suggest that kettlebells can be used as an effective method for improving fitness and is not restricted to either highly skilled or elite level athletes. While further investigation in to this subject is recommended, our data suggests that due to the positive translation of kettlebell training to that of Olympic lifts, the use of kettlebells as a training implement is an excellent alternative to traditional weight lifting.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Pe Marras 22, 2013 5:18 pm 
Poissa
Pitkä sykkeli kahdella pommilla

Liittynyt: Su Touko 27, 2012 2:48 pm
Viestit: 41
Lisää mielenkiintoista matskua: http://www.kettlebellscience.com/index.html

ja http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22344061

Olisiko paras yhdistelmä treenausta: c2-ergometri, kahvakuulat ja levytanko+painot? Mukaanlukien tietenkin into ja taito vielä käyttää niitä?


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Touko 28, 2014 6:15 pm 
Poissa
Pitkä sykkeli kahdella pommilla

Liittynyt: Su Touko 27, 2012 2:48 pm
Viestit: 41
EtuHEI!lautus

tässä mielenkiintoinen lajianalyysi CrossFitistä: http://www.urheilututkimukset.fi/web/julkaisut/6922/

Olisko Jyväskylän suunnalla ketään, joka voisi tehdä saman kahvakuulailusta?


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ke Touko 28, 2014 9:52 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
Olisi kyllä mielenkiintoinen nähdä kun joku oikeasti asiaa tunteva vääntäisi lajianalyysin, tuskin tuossa mitään uuttaa ja mullistavaa on. Erinomainen tekniikka, erinomainen/hyvä aerobinen kestävyys, kohtuullisesti voimaa ja liikkuvuutta. Noin karkeasti, olisi minulla tarkempaakin "analyysiä" mutta jaksa alkaa satuilemaan näin yömyöhällä. Mutta asiantuntija voi asiaa katsella vähän erisilmin kuin tämmöinen itse "oppinut".

Soudun lajianalyysejä on tullut lueskeltua ja luulen että niitä pystyy kahvakuulailuun soveltamaan aika hyvin... Nykyään treenankin siten että istun lattialla ja vedän 32 kiloisia kuulia soututyylillä itseäni kohti. Alkaa betoni paistaa laminaatin alta, mutta mitäpä sitä ei tekisi kehityksen eteen.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Touko 31, 2014 5:52 pm 
Poissa
Kahvakuula-aktivisti ja -ohjaaja
Avatar

Liittynyt: Ma Joulu 03, 2007 8:50 am
Viestit: 12432
Paikkakunta: Hyvinkää, Finland
Tällainen tutkimus olisi kiva nähdä, nyt kun urheilijoitakin alkaa olla aika mukavasti.

_________________
Totuus löytyy raudasta - blogi | Totuus löytyy raudasta FB | Hakalanmäen Ryhti - kahvakuulaseura Hyvinkäällä | Omat ennätykset

Lainaa:
"Jos haluat sielunrauhaa ja mielihyvää, usko. Jos haluat omistautua totuudelle, kysy." -F.N.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 40 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3

Kaikki ajat ovat UTC


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com