Kahvakuulaurheilu.net

Keskustelufoorumi
Tänään on Ti Loka 15, 2019 7:30 pm

Kaikki ajat ovat UTC




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 40 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
ViestiLähetetty: Pe Loka 25, 2013 6:16 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Ma Kesä 15, 2009 4:08 pm
Viestit: 3947
Paikkakunta: Hyvinkää
Mitä minä ajattelen kahvakuulaurheilijan treenistä on, että aikuisena aloittaneen ensimmäinen vuosi-pari menee pelkällä lajitreenillä ja tulokset menevät eteenpäin tasaisesti. Sen jälkeen kehitys hidastuu, jos treenin progressiota ei ala suunnittelemaan fiksummin ja harrastamaan jonkinlaista jaksottamista. Varmaankin viimeistään tai jo reilustikin ennen MS-tasoa tulee sitten seinä vastaan, koska peruskestävyydestä tulee rajoittava tekijä.

Peruskestävyyden kehittäminen on siis ennemmin tai myöhemmin edessä. Siksi teoria sen takana kiinnostaa minua. Itse olen 90-luvun kasvatti valmennusopissa. Silloin oli muodissa HIT ja matalatempoinen peruskestävyysharjoittelu oli huonossa huudossa. Moni amerikkalainen yliopistovalmentaja suositteli harjoittamaan melkein pelkästään samoja energiantuottojärjestelmiä, kuin itse lajisuorituksessa käytetään. Itse harrastin koripalloa, joka on kestävyysnäkökulmasta intervallilaji ja siihen nuo 90-luvun opit tuntuivat toimivan hyvin. Uskoisin toisaalta lajitreenit lähes päivittäin 90-180 min. kehittivät myös kokonaisuutena peruskestävyyttä.

Crossfitissa on myös samaa siinä mielessä, eli suurin osa treeneistä on kestävyys-näkökulmasta tehotreenejä. En tiedä varmasti, mutta minulla on sellainen kuva, myös peruskestävyys on kehittynyt crossfittaajilla varsin korkeaksikin.

Myös monet kahvakuulaurheilijat, jotka tekevät kovia tuloksia vaikuttavat treenaavan aika kovia lajitreenejä ja vain vähän matalatehoista aerobista. Heistä en tosin tiedä millainen kestävyys- tai muu urheilutausta löytyy laajemmin.

Nyt olen omassakin harjoittelussani tulossa vähitellen tulossa tuohon tilanteeseen, että peruskestävyys ei vain riitä. Polvet eivät kestä juoksua ja aika huonosti kestävät kuntosalin laitteitakin, jos harjoituksen kesto on yli puoli tuntia. Jotenkin yritän tätä yhtälöä ratkaista omalta kohdaltani. Ajankäyttö onkin sitten vielä oma juttunsa. Hiihto on yksi mitä olen harkinnut. Toinen on lounastaukojen käyttäminen esim. soutuun.

Olen miettinyt, että kovan luokan kahvakuulaurheilija voisi suunnitella kestävyysurheiluvalmennuksen oppien mukaan vuosisuunnitelmansa, jos ainoa tavoite olisi syksyn MM-kisoissa menestyminen ja SM-kulta ja paikka kisoihin olisi lähes varma ilman kevään kovaa lajipanostustakin. Muuten, jos panostaa sekä syksyyn että kevääseen, sekä biathloniin että long cycleen, niin peruskunnon kasvattaminen voi olla hankalaa. Ainakin on pelko perseessä, että lajitreeniin panostamalla tulisi parempi tulos kuin pitkällä peruskuntokaudella.

jake heke kirjoitti:
Uskon tuohon Antin mainitsemaan peruskunto ideaan. Siksi GS nostajatkin lenkkeilevät lähes päivittäin(Morozov,Anasenko,Denisov ym)

Morozovin lenkkeily aika vähäistä ~20 km viikossa.

Se mitä tiedän Anasenkon treeneistä, niin päivän toinen treeni lenkki ja toinen on lajitreeniä matalammalla pacella ja/tai kevyemmällä painolla kuin kisassa, mutta aika pitkiä settejä. Anasenkon meininki menisi tuohon useampi harjoituskerta -malliin. Mutta selvästi tulee aika paljon treeniä myös kovemmalla sykkeellä. Sitä en osaa sanoa tuleeko peruskuntokaudellakin.

_________________
Ensimmäinen totuus, tai en tiedä.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Loka 26, 2013 12:01 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
AnttiV kirjoitti:
Second kirjoitti:
On pahuksen vaikeaa työntää kahta kuulaa pitkään aerobisesti. Ainakin hartiat ja forkut tahtovat hapottaa ilkeästi kevyilläkin kuulilla. Jotenkin ajattelisin, että kuulilla työnnön ja LC:n pk-treeni olisi järkevintä tehdä yhdellä keskiraskaalla kuulalla ja/tai käyttää eräänlaisia määräintervalleja, joissa tehdään useita aikasarjoja mutta yritetään välttää kovaa hapotusta. Tempauksen keventäminen onkin vaikeampi juttu, ehkä väliheilureita tms.


En tiedä miten suuri ongelma tuo happamuus lopun viimein on. Tietysti kyseisissä lihaksissa hiussuonitusta ei välttämättä sillä tavalla tapahdu vaan kehitys suuntautuu isompien suonien kasvattamiseen. Toisaalta voisi olettaa että jossakin vaiheessa käsien kestävyys on kehittynyt sille tasolle että lihas alkaa kasvattaa hiussuonistoa. Ehkä. :?:

Työnnön osalta olen samaa mieltä. LC on vähän helpompi mutta samat ongelmat siinäkin, liike vain on sen verran kokonaisvaltainen että se kuormittaa suhteessa paremmin koko kroppaa kun työnnössä rasitus menee käsivarsille voimakkaammin.

Tempaus sen sijaan on omasta mielestä hyvin keveää, kunhan käsiä vaihtaa usein. Jos omaa harjoittelua käyttää jonkinlaisena esimerkkinä niin 24 kuulalla tempaisin 129 toistoa 8 minuutin testinostossa, 20 kiloisella voi nostaa tunnin ajan mutta harjoitustuntuma on rasittava. 16 kiloisella harjoitustuntuma on jo aika kevyt. Ilman mankkua tietty niin nahkat kestää.

Näitä sitten voi yhdistellä eräänlaiseksi simppeliksi "lihaskuntopiiriksi" eli kahta liikettä vuorotellaan muutaman minuutin välein. Itse olen huomannut että jos lepominuutin pitää vaikka joka viides minuutti niin harjoitus on paljon helpompi kuin että sen pitäisi vain kerran kymmenessä minuutissa: kädet vaan pääsee palautumaan paremmin, volyymissakään tämä ei tunnu juuri missään. Rasitustuntuma muuttuu ainakin minulla raastavasta keskiraskaaksi. Eli aika pienillä jutuilla pystyy vaikuttamaan aika paljon siihen mille treenit tuntuu ja miten ne mihinkin ottaa. En tiedä olisiko fiksua lisätä sitten vielä jotakin pomppu-hyppyjä taukominuuteille, koska jalat voi päästä liian vähällä kun kädet rajoittaa rasittavuutta liikaa.

Ehkä suurin ongelma kun kokonaisuutta katsoo on se että peruskestävyyskausi on jopa enemmän peruskestävyyteen painottuva, koska ainakin minulla kädet reagoi todella selvästi tehoharjoitteluun ja voimaharjoitteluun. Esim Peruskestävyyden ala-alueilla tapahtuva harjoittelu voi olla lihasten kannalta todella rasittavaa.

Jotakin ajatuksia ja havaintoja.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Loka 26, 2013 6:23 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Second kirjoitti:
Tempaus sen sijaan on omasta mielestä hyvin keveää, kunhan käsiä vaihtaa usein. Jos omaa harjoittelua käyttää jonkinlaisena esimerkkinä niin 24 kuulalla tempaisin 129 toistoa 8 minuutin testinostossa, 20 kiloisella voi nostaa tunnin ajan mutta harjoitustuntuma on rasittava. 16 kiloisella harjoitustuntuma on jo aika kevyt. Ilman mankkua tietty niin nahkat kestää.

Näitä sitten voi yhdistellä eräänlaiseksi simppeliksi "lihaskuntopiiriksi" eli kahta liikettä vuorotellaan muutaman minuutin välein. Itse olen huomannut että jos lepominuutin pitää vaikka joka viides minuutti niin harjoitus on paljon helpompi kuin että sen pitäisi vain kerran kymmenessä minuutissa: kädet vaan pääsee palautumaan paremmin, volyymissakään tämä ei tunnu juuri missään. Rasitustuntuma muuttuu ainakin minulla raastavasta keskiraskaaksi. Eli aika pienillä jutuilla pystyy vaikuttamaan aika paljon siihen mille treenit tuntuu ja miten ne mihinkin ottaa. En tiedä olisiko fiksua lisätä sitten vielä jotakin pomppu-hyppyjä taukominuuteille, koska jalat voi päästä liian vähällä kun kädet rajoittaa rasittavuutta liikaa.
.


Tällaiset harjoitukset ovat ainakin suomalaisessa GS.ssä todella poikkeuksellisia, oikeastaan ainutlaatuisia ja vaativat hyvää kestävyyttä. Tempauksen kädenvaihto on hankala juttu ; hyvin tiheällä kädenvaihdolla vapaa käsi ei pääse lepäämään liikaa ajatellen kestävyysominaisuuksien kehittymistä mutta toisaalta ei synny yhtämittaista monen minuutin rasitusta kehittämään lajispesifiä kestävyyttä. Jos tekisi vaikka melko raskaalla kuulalla vaihtaen kättä joka toistolla, tulisi kättä kohden ehkä jotain 5-8 rpm. Mitenkähän kehittää verrattuna vaikka n.s. pysäytettyyn tempaukseen, hyvin vaikea sanoa.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Loka 26, 2013 6:29 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
pyykkonen kirjoitti:
Se mitä tiedän Anasenkon treeneistä, niin päivän toinen treeni lenkki ja toinen on lajitreeniä matalammalla pacella ja/tai kevyemmällä painolla kuin kisassa, mutta aika pitkiä settejä. Anasenkon meininki menisi tuohon useampi harjoituskerta -malliin. Mutta selvästi tulee aika paljon treeniä myös kovemmalla sykkeellä. Sitä en osaa sanoa tuleeko peruskuntokaudellakin.


Anasenkon maratontyöntö kaksnelosilla video-osiossa on kyllä komea ja ymmärrettävissä, kun hän treenaa noin. Tuntuisi aika monella venäläishuipulla riittävän rahkeet ylipitkiin suorituksiin sen perusteella mitä niitä silloin tällöin videoilta näkee.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: La Loka 26, 2013 8:47 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
AnttiV kirjoitti:
Tempauksen kädenvaihto on hankala juttu ; hyvin tiheällä kädenvaihdolla vapaa käsi ei pääse lepäämään liikaa ajatellen kestävyysominaisuuksien kehittymistä mutta toisaalta ei synny yhtämittaista monen minuutin rasitusta kehittämään lajispesifiä kestävyyttä. Jos tekisi vaikka melko raskaalla kuulalla vaihtaen kättä joka toistolla, tulisi kättä kohden ehkä jotain 5-8 rpm. Mitenkähän kehittää verrattuna vaikka n.s. pysäytettyyn tempaukseen, hyvin vaikea sanoa.


Variaatioiden mahdollisuuksia on varmasti loputtomasti ja aika paljon riippuu muusta harjoittelusta, tavoitteista yms.

Meikäläinen mittaa peruskestävyyden kehittymistä aika pitkälti määrien kautta (niin kilomäärissä kuin ajallisesti) ja peruskestävyysharjoittelu rakentuu sen ympärille. Tällöin esimerkiksi temmatessa luonnolliselta tuntuu pyrkiä mahdollisimaan nopeaan paceen ja korkeaan kokonaiskilomäärään, siis niin harjoituskohtaisesti kuin etenkin viikkotasolla.

Mutta toisaalta kuten kirjoitat niin luulen että käsien hiussuonitusta ja muita käsien aerobisia kestävyystekijoitä ajatellen tuollainen määriä hakeva harjoittelutapa ei ole välttämättä optimaalinen GS:ää varten, koska kädet tekee töitä joko laktisesti tai sitten ovat lähes täysin passiivisia kun sitä kautta on saavutettavissa korkeimmat määrät. Vaan määräfanatikko on määräfanatikko ja uhraa sen alttarille vaikka tuloskehityksensä. [smilie=13.gif]

Ei tule kyllä yhtään lajia mieleen josta voisi ajatella kuten GS:stä tässä suhteessa, eli että varsin merkittävästi liikeisiin osallistuvat lihasryhmät kuuluvat kehon heikoimpiin (tai ainakin vähiten kestäviin)... Uinti voisi olla, mutta siitä en tiedä kyllä oikein mitään.

Soutu on toinen jossa on aikanaan käytetty paljon lihaskuntopiirejä ihan aerobisen lajinomaisen kestävyyskunnon kehittämiseen soutukauden ulkopuolella joissa kuitenkin liikkeisiin osallistuvat lihasryhmät on tehneet töitä laktisesti, mutta sitten tuli soutu-ergot jotka mitä ilmeisimmin tarjoavat paljon paremman tavan harjoittaa kestävyyskuntoa... Eli pitkät tasavauhtiset soutulenkit ilman laktaatteja ovat osoittautuneet paremmaksi harjoittelutavaksi. Senkin tiedän että vuoden 2012 SM-maratonin pronssimitalisti kävi 2011 pokkaamassa sisäsoudun SM:ssä kultaa omassa luokassaan ja taisipa olla kokonaistuloksissakin toinen. Eli erittäin vahva juoksutausta ja muutamia kuukausia kestänyt soututreeni (akilesjänne leikkauksesta tipuessa) riitti siellä... GS:ssä tämä tuskin on mahdollista. Eli sikäli soudun ja GS:n pitäisin kuitenkin erillään. Toki sisäsoudun tasosta Suomessa minulla ei ole mitään kuvaa, enkä tiedä oliko kyseinen tulos oikeasti kova soutupiireissä.

Toisaalta taas muistelen että aika monet GS-gurut ovat sitä mieltä että oikeasta urheilijasta leivotaan kunnon valmennuksella CMS vuodessa ja MS vuodessa... Kuulostaa kyllä aika hurjalle tavoitteelle!

Äh en tiedä. Jaaritteluksi meni.

EDIT: mitä taas omaan kestävyyskuntoon tulee niin 33-vuotias entinen tervakeuhko jolla parhaat aikuisvuodet meni ilman urheiluharrastusta ei minun kirjoissa täytä hyvän kestävyyskunnon tunnusmerkkejä, vaikka keveitä kuulia jaksaisi vähän heilutellakin (tämäkin vain heikoista älynlahjoista johtuen, kun ei ymmärrä miten typerää se on). :lol: Toki matalatehoista liikuntaa jaksaa aika hyvin kun töissä on pitänyt nortin tärvelemällä hapenottokyvyllä pärjätä.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 9:56 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Second kirjoitti:
Ei tule kyllä yhtään lajia mieleen josta voisi ajatella kuten GS:stä tässä suhteessa, eli että varsin merkittävästi liikeisiin osallistuvat lihasryhmät kuuluvat kehon heikoimpiin (tai ainakin vähiten kestäviin)... Uinti voisi olla, mutta siitä en tiedä kyllä oikein mitään.

Soutu on toinen jossa on aikanaan käytetty paljon lihaskuntopiirejä ihan aerobisen lajinomaisen kestävyyskunnon kehittämiseen soutukauden ulkopuolella joissa kuitenkin liikkeisiin osallistuvat lihasryhmät on tehneet töitä laktisesti, mutta sitten tuli soutu-ergot jotka mitä ilmeisimmin tarjoavat paljon paremman tavan harjoittaa kestävyyskuntoa... Eli pitkät tasavauhtiset soutulenkit ilman laktaatteja ovat osoittautuneet paremmaksi harjoittelutavaksi. Senkin tiedän että vuoden 2012 SM-maratonin pronssimitalisti kävi 2011 pokkaamassa sisäsoudun SM:ssä kultaa omassa luokassaan ja taisipa olla kokonaistuloksissakin toinen. Eli erittäin vahva juoksutausta ja muutamia kuukausia kestänyt soututreeni (akilesjänne leikkauksesta tipuessa) riitti siellä... GS:ssä tämä tuskin on mahdollista. Eli sikäli soudun ja GS:n pitäisin kuitenkin erillään. Toki sisäsoudun tasosta Suomessa minulla ei ole mitään kuvaa, enkä tiedä oliko kyseinen tulos oikeasti kova soutupiireissä.
.


Näkisin GS:n oikeastaan aika vastakkaisena uinnille ajatellen hapotuksia ja treenimääriä. Johonkin satasen vapariin tähtäävä huippu-uimari saattaa uida toistakymmentä km päivässä. Kysyin tuota eräältä ex-uimarilta ja sanoi sen johtuvan osittain verenkierron edullisesta asennosta vedessä tavallaan painottomassa tilassa. GS:ssa taas on päinvastoin eli kädet paljon ylhäällä ja kovia voimapiikkejä, joita uinnissa ei tule. Itselläni uinti on ainoa toimiva oikeasti GS:sta palauttava laji.

Soutuharjoittelu koki muiden kestävyyslajien tapaisen muutoksen kestävyyspainotteisempaan suuntaan jo 70-luvun alussa. Ikivanhat lajin konkarit kertovat ajoista ennen sitä jolloin kunto rakennettiin lähinnä 500metrin intervalleilla. Soutajien fysiikka ei Suomessa ole ollut ihan muiden kestävyyslajihuippujen tasolla, mikä on näkynyt ergotuloksissa. Siellähän on tuo huima Geigerin 5.46 ja kai jokunen kuuden minuutin pinnassa kävijä mutta aika vähän todella kovia tuloksia. Entinen maileri Jukka-Pekka Kauppi veti tämän vuoden SM-kisoissa kevyen luokan SE:ksi 6.13, mikä kertoo juoksutaustan merkityksestä, jaloillahan tehdään jotain 80% työstä. Toisaalta Karppinen souti yli viisikymppisenä 6.14 ja olisi varmasti alittanut 6 minuuttia aktiiviaikanaan, jos olisi kokeillut, mutta koko vaikuttaa paljon. Crossfit-hrmu Mikko Salo souti 6.38, mitä voisi sanoa kiikkuvan niillä "kovan" tuloksen rajoilla. Denisov 6.09, mutta on karjulla kokoakin.

Sisäsoutu on teknisesti niin helppo laji, että arvelisin useimpien kansallisen tason hiihtäjien vetävän 2000m parin kk treenillä 6.30 paikkeille ellei allekin. Sen sijaan GS:än siirtymä veisi aikaa vuosia, tosin varsinkin kamppailulajien puolelta on nähty nopeitakin siirtymisiä.

Näihin hapotuksiin vielä, niin eipä tule äkkiseltään mieleen mitään kestävyyslajia, missä ylös tai eteenpäin työntävää liikettä toistetaan hyvin pitkään vaan kaikki ovat lähinnä vetäviä. Elikkä hartia- ja rintalihaksissa lie harvalla kovin hyviä kestävyysominaisuuksia ja niiden kehittäminenän on työlästä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 11:12 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
AnttiV kirjoitti:
Soutuharjoittelu koki muiden kestävyyslajien tapaisen muutoksen kestävyyspainotteisempaan suuntaan jo 70-luvun alussa. Ikivanhat lajin konkarit kertovat ajoista ennen sitä jolloin kunto rakennettiin lähinnä 500metrin intervalleilla.


Jeps. Osa lihaskuntopiireistä joista olen lukenut ovat nimenomaan jotakin 30-60 minuuttia kestäviä yhtäkestoisia harjoituksia joissa liikettä vaihdellaan lennosta. Liikkeitä voi olla 1-12. Eräs lukemani esimerkki oli Terry O'Neilin tunti tuskaa jonka kokonaiskesto oli tunnin ja liikkeitä yhteensä 12, mutta jaettuna siten että ensin tehtiin 20 minuuttia yhtä 6 liikkeen kierrosta pari kertaa, sitten vaihdettin toiseen 5 liikkeen patteriin ja lopuksi pystysoutua 20 minuuttia. Tuo kyllä tähtästi käsitääkseni kokonaissykkeissäkin jopa vauhtikestävyyspuolelle ja oli varsin rasittavaksi suunniteltu. Mutta tuolla on nimenomaan lihastasolla tarkoitus lisätä maitohappojen sietokykyä, ei niinkään poistamista, sekä toki tarjota kovan kestävyysharjoituksen hengitys ja verenkiertoelimistölle.

Saksalaiset ovat viime aikoina aika voimakkaasti vakuuttaneet maailmaa siitä että soutuharjoittelussa pitää tehdä kovasti matalan intensiteetin harjoittelua juuri talvikausina soutu-ergolla, rinnalla on sitten perusvoimaan nojaavaa painoharjoittelua, toki mukana varmasti on nopeuskestävyys harjoittelua soutuergolla myös jossakin määrin, mutta tilastollisesti tehollinen harjoittelu on tosi vähäistä. Tehollinen hajroittelu on todella rajallista. Esim britit ovat muutaneet harjoitteluaan tuohon suuntaan. Käsittääkseni tämä yllä mainitsemani lihaskuntopiiri-ajattelu on siis tätä nykyä "kuolemassa" pois, koska soutu-ergolla voidaan harjoittaa soutulihaksia ilman laktaatteja yhtäaikaa peruskestävyyden kanssa. Painoharjoittelun rooli on supistumassa melkein pelkäksi perusvoimaharjoitteluksi. Kansainvälisesti siis tähän on herätty käsitääkseni viimeisen 10-20 vuoden aikana, heidän harjoittelunsa itsessään saattaa toki olla Itä-Saksan peruja, mutta nyt se on alkanut rantautua yleiseen tietoon.

Minun pitää myöntää että soudusta itsessään lajina tiedän hyvin vähän. Piirit joita itse ole seurannut ovat vaan olleet aika kiinnostuneita noista Saksalaisten harjoittelun ominaispiirteistä. Ja ei voi kieltää etteikö tuollainen harjoittelufilosofia kiehoisi itseäänkin, paljon matalaa intensteettiä ja kohtuu paljon perusvoimaharjoittelua, tehoja todella maltillisesti. mmm... mukavaa.

EDIT: Mielenkiintoista kuulla että soutuun on aika helppo muidenkin tulla eikä oma tietämäni tapaus (Harri Nissinen) ole mikään poikkeus.

Niin ja tosiaan ei ole kertaakaan tullut mieleen että GS:ssä se että käsi on ylhäällä eikä oikein saa verta täydellä teholla on vielä yksi ominainen piirre!


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 1:49 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Second kirjoitti:
Käsittääkseni tämä yllä mainitsemani lihaskuntopiiri-ajattelu on siis tätä nykyä "kuolemassa" pois, koska soutu-ergolla voidaan harjoittaa soutulihaksia ilman laktaatteja yhtäaikaa peruskestävyyden kanssa. Painoharjoittelun rooli on supistumassa melkein pelkäksi perusvoimaharjoitteluksi.


Varmaan noin on soudussa, kun sama kehitys on näkynyt hiihdossa jo pitkään. Tosin yksilökohtaisia eroja on, osa tekee edelleen lähinnä kuntopiirityyppistä voimaharjoittelua. Varsinkin naishiihtäjät tekevät nykyään painoharjoittelua, ehkä heillä useammin juuri voima on rajoittava tekijä.

Aika varovainen kumminkin olisin punttitreenin suhteen perinteisissä kestävyyslajeissa. Koska kestävvyysurheilijalle punttitreeni tuntuu helpolta taukoineen ja toisaalta on käsitys, että treenissä kuuluu hengästyä ja hikoilla, helposti tauot pitää liian lyhyinä ja tekee liian pitkää ja monta sarjaa. Myöskin kuntoilijoiden kohdalla parikin punttitreeniä viikossa ottaa paljon isomman osan kokonaisharjoittelusta kuin 2xpäivässä treenaavalta ammattilaiselta. Eli muutenkin huteraa aerobista pohjaa tuhotaan jos ne salitreenitkin lipsahtavat bodaustyyppisen hapottaviksi.

Oman kehon painolla tehty hapottava kuntopiiri on tosiaan tehokas kunnon terävöittävä ja lisäksi kehittää lihasten yhteistoimintaa ja kimmoisuutta. Ei ole nyt muodissa, mutta mainettaan parempi.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 2:15 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Ma Kesä 15, 2009 4:08 pm
Viestit: 3947
Paikkakunta: Hyvinkää
AnttiV kirjoitti:
Varmaan noin on soudussa, kun sama kehitys on näkynyt hiihdossa jo pitkään. Tosin yksilökohtaisia eroja on, osa tekee edelleen lähinnä kuntopiirityyppistä voimaharjoittelua. Varsinkin naishiihtäjät tekevät nykyään painoharjoittelua, ehkä heillä useammin juuri voima on rajoittava tekijä.

Aika varovainen kumminkin olisin punttitreenin suhteen perinteisissä kestävyyslajeissa. Koska kestävvyysurheilijalle punttitreeni tuntuu helpolta taukoineen ja toisaalta on käsitys, että treenissä kuuluu hengästyä ja hikoilla, helposti tauot pitää liian lyhyinä ja tekee liian pitkää ja monta sarjaa. Myöskin kuntoilijoiden kohdalla parikin punttitreeniä viikossa ottaa paljon isomman osan kokonaisharjoittelusta kuin 2xpäivässä treenaavalta ammattilaiselta. Eli muutenkin huteraa aerobista pohjaa tuhotaan jos ne salitreenitkin lipsahtavat bodaustyyppisen hapottaviksi.

Oman kehon painolla tehty hapottava kuntopiiri on tosiaan tehokas kunnon terävöittävä ja lisäksi kehittää lihasten yhteistoimintaa ja kimmoisuutta. Ei ole nyt muodissa, mutta mainettaan parempi.

Minä olen etupäässä teettänyt kuntopiirejä lajiharjoituksen jatkeeksi, tavoitteena saavuttaa pitempi ja kuormittavampi harjoitus, ilman paikallista ylirasitusta side- ja pehmytkudoksissa.

Toki olen omassa harjoittelussani muuttanut kisojen lähestyessä perusvoimaharjoittelua ensin lajinomaisemmaksi ja sitten korvannut voimaharjoituksia kuntopiireillä. Osa valmennettavista sen sijaan on treenannut perusvoimaa melkein kisaan asti, eli molempia tapoja on kokeiltu ihan menestyksekkäästi. Perusvoimaharjoittelussa toistomäärät ovat olleet etupäässä 3-5 luokkaa, eli aika vähän mitään hapottavia sarjoja.

_________________
Ensimmäinen totuus, tai en tiedä.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 5:44 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
AnttiV kirjoitti:

Varmaan noin on soudussa, kun sama kehitys on näkynyt hiihdossa jo pitkään. Tosin yksilökohtaisia eroja on, osa tekee edelleen lähinnä kuntopiirityyppistä voimaharjoittelua. Varsinkin naishiihtäjät tekevät nykyään painoharjoittelua, ehkä heillä useammin juuri voima on rajoittava tekijä.


Kyllä. Ja ei tuota minun kirjoitusta kannata täydellisenä kuvauksena saksalaissoutajien harjoittelusta ottaa, lähinnä talven aikaisesta määräharjoittelusta kirjoittelin sen valossa mitä olen kuullut ja lukenut, eikä kiertoharjoittelu siis ole kuollut sellaisenaan lähinnä tarkoitin juuri talvikauden harjoittelun muuttumista soutuliikettä jäljittelevästä lihaskuntopiiristä soutu-ergolla tapahtuvaan matalan intensiteetin harjoitteluun (tietysi mm juoksu ja hiihto ovat olleet ja ovat kummassakin tyylissä läsnä aika voimakkaastikin). Eivät lihaskuntopiirit täysin siis ole hävinneet.

Kuitenkin urheiljat on yksilöitä ja joutuu vähän tapauskohtaisesti miettimään mitä tehdään.

Minulla on kutakuinkin sama tapa Pyykkösen kanssa tällä vähällä kokemuksella mitä minulla on, eli kun tehdään kisaan (tai kauden tavoitteeseen) valmistavaa harjoitusta niin hapottavat lihaskuntopiirit on astuneet kuvaan. Noiden kohdalla voi tosi hyvin huomata mitä sana piikkaaminen tarkoittaa, selkeää kehitystä tulee joka harjoituksella. Tällä hetkellä pyrin voimakauden harjoitteluun saamaan 5,10,15 sekä 20 toiston sarjoja kokoajan läpi viikon siten että jokainen lihasryhmä tulisi rasitettua vähän joka tavalla, alaktisesti ja laktisesti, lajinomaisesti ja apuliikkeenä. Lähinnä siksi että jos joku minulla on voimaharjoittelussa ongelmana niin se on poukkoileminen ja kykenemmättömyys suhtautua voimaharjoitteluun liittyviin asioihin pitkäjännitteisesti, eli jos tiputan voimakestävyyden tai perusvoiman pois voimaohjelmasta niin kohta se ahdistaa, ainoastaan kisaan valmentava kausi on sellainen että maltan jättää perusvoiman pois. Toki silloin heti alkaa haikeasti muistella miten kivoja ne viiden kovan toiston mave-sarjat on.

Yksi juttu jonka olen ollut huomaavinani että jos kovatehoisten kestävyysharjoitusten aikana perusvoima ei tartu kun lihaskohtaiset adaptaatiot ovat kestävyyspohjaisia niin kestovoima tarttuu ja se ei oikeastaan haittaa itse kestävyysharjoittelua.

Mutta minulla tämä homma on vielä käymistilassa kun koittaa opetella oman kropan reagointia sekä lajia nimeltä GS, ehkä ensi vuonna jo uudella tavalla.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ma Loka 28, 2013 6:55 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
pyykkonen kirjoitti:
Crossfitissa on myös samaa siinä mielessä, eli suurin osa treeneistä on kestävyys-näkökulmasta tehotreenejä. En tiedä varmasti, mutta minulla on sellainen kuva, myös peruskestävyys on kehittynyt crossfittaajilla varsin korkeaksikin.


Tähän astiset Crossfitin huippunimet ovat pääosin luoneet pohjansa muissa lajeissa. Muun muassa Crossfitin väittämät sen harrastajien menestyksestä painonnostossa ovat aika hupaisia kun muistetaan että kirkaimmat crossfit painonnostajat ovat entisiä painonnostajia.

Toisaalta aika hyvää tulosta on tehty niin monilla eri metodeilla että en epäile etteikö crossfitkin sellaisenaan voisi luoda aika hyvää kestävyyspohjaa. Ei se ehkä ole paras tapa ainakaan aerobisen peruskestävyyden kehittämiseen.

Lainaa:
Nyt olen omassakin harjoittelussani tulossa vähitellen tulossa tuohon tilanteeseen, että peruskestävyys ei vain riitä. Polvet eivät kestä juoksua ja aika huonosti kestävät kuntosalin laitteitakin, jos harjoituksen kesto on yli puoli tuntia. Jotenkin yritän tätä yhtälöä ratkaista omalta kohdaltani. Ajankäyttö onkin sitten vielä oma juttunsa. Hiihto on yksi mitä olen harkinnut. Toinen on lounastaukojen käyttäminen esim. soutuun.


Sen mitä eri kestävyyslajien vertailusta olen päässyt lukemaan niin hiihdossa kait on vähän se ongelma että vaikka se on erittäin tehokas treenimuoto itsessään niin ajallisesti se on polkupyöräilyyn verrattavissa, eli ei kaikkein tehokkain ajallisesti katsottuna. Syynä se että jos latu ei lähde kotinurkalta niin siirtymiset voi viedä pitkiäkin aikoja. Sama ongelma tietysti uinnilla. Pyöräilyn ongelmana on kohtuullisen pieni työskentelevä lihasmassa ja se että kun hengitys- ja verenkiertoelimmistö tekee peruskestävyyden yläalueilla töitä niin reidet tekee laktisesti vauhtikestävyysalueella töitä, tosin tämä ei välttämättä ole minkäänlainen ongelma, koska oman ymmärrykseni mukaan VK-treeni vielä kehittää hiussuonitusta. Vaatimuskena on juuri riittävän pitkään jatkuva riittävän korkea rasitus, jopa kova intervalliharjoittelu aktiivisella palautuksella voi muodostaa hiussuonistoa tehokkaasti. Mutta joka tapauksessa palatakseni takaisin pyöräilyn (ja sitä myöten hiihdon ja uinnin) jonkinasteiseen tehottomuuteen niin jos juoksuun vertaa niin pyöräily vaatii noin 1,5-2 kertaisen ajan samaan harjoitusvaikutukseen pääsemiseksi, hiihto sellaisenaan käsittääkseni vaatii noin 0,75 kertaisen ajan juoksuun verrattuna mutta tästä "tiedosta" olen aika epävarma (foorumilta luettu, ja omaan ulkomuistiini nojaten), eli jos kotiovelta pääsee ladulle niin sitä sitten!

Tästä syystä kai on kolme tai neljä hyvää vaihtoehtoa jos aika on kortilla:
-Juokseminen (joka taas ottaa kovasti polviin joillakin)
-Crosstrainer helposti kätettävissä. Crosstrainerin tehokkuudesta en ole ihan varma, onko tehokkaampaa kuin juoksu? en tiedä.
-Soutulaite helposti käytettävissä
-rauhallisella temmolla tehtävät lihaskuntopiirit, pyritään kuormittamaan isoa lihasmassaa kerralla jotta mitkään yksittäiset lihakset eivät mene hapoille (ainakaan voimakkaasti) mutta että syke nousee selvästi peruskestävyysalueelle.

Jos taas harjoittelutavoista puhutaan niin aika pitkälle uskon mitä Lyle McDonald sanoo harjoittelusta, eli satsaaminen vauhtikestävyys- ja maksimikestävyysharjoitteluun ei välttämättä ole ollenkaan huono valinta jos aikaa on vähän, toki huipputuloksiin sillä ei päästä mutta jos käytössä on 3-4 tuntia viikossa ja haluaa päästä mahdollisimman korkealle niin sitten seuraava kaava voisi olal toimiva: Tyypillisesti 2 x 60-90 (riippuen juostaanko vai pyöräilläänkö) minuuttista vauhtikestävyysharjoitusta tai 2 x 20-40 min (riippuen juostaanko vai pyöräilläänkö)maksimikesätävyysharjoitusta voi korvata aika isonkin määrän peruskestävyysharjoittelua, näiden päälle sitten keveää liikuntaa sen mukaan miten aikaa on. Tietysti yksi ongelam on se että etenkin jälkimmäinen on niin tuskallista tekemistä että kuinka monella loppuu motivaatio kesken? Eli se että jotkut kovat GS-tyypit tekee kovaa tulosta kestävyyslajissa ilman suurta panostusta kestävyysharjoitteluun kertoo minusta tästä, kovat työntö- tempaus ja LC-sarjat varmasti soveltuvat tuohon maksimikestävyyskaavaan jollakin tapa, eivät ehkä optimaalisesti koska harjoittelu on lyhyisiin sarjoihin perustuvaa intervalli luonteista harjoittelua ja voisi kuvitella vielä että aika passiivisin palautuksin. Mutta tulosta syntyy näemmä silläkin.

Tuossa hänen artikkelisarjansa aiheesta (totta kai lontooksi):

http://www.bodyrecomposition.com/traini ... art-1.html

En niinkään ehkä pitäisi häntä asiantuntijana kestävyysharjoittelussa (pääasiassa hän on ravinto-guru) mutta tekstit on aika hyvin perusteltuja ja lähestymistapa nojaa tieteellisen näyttöön.

tulipahan taas viesti.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Loka 29, 2013 9:36 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista
Avatar

Liittynyt: Ke Loka 08, 2008 1:16 pm
Viestit: 2501
Jos selkä tai polvet ovat niin hajalla, että soutukin sattuu, niin crossarilla yleensä vielä pystyy tekemään, mutta tylsäähän sen sotkeminen on.

Juoksemista pidetään jostain syystä ykköslajina yleiskestävyyden kehittämiseen vaikka itse ajattelisin varsinkin GS-ia silmällä pitäen kaikkien neljän raajan käyttöä parempana. Mutta toisaalta huomasin kyllä juoksun loputtua polvivaivoihin, että sen pois jääminen vaikuttaa negatiivisesti kuntoon.

Uimalla ei paikkoja saa hajalle, korkeintaan krooli voi olla vaikeaa olkapäävaivaiselle ja rintauinnin potku polvikipuiselle, mutta sopivan tyylin valitsemalla pitäisi pärjätä. Ei yhtään huono vaihtoehto aerobiseksi, jos tekniikat osaa.

Perinteisen hiihto ei pahasti polvia rasita ja varmasti kohottaa kuntoa, mutta toisaalta hartiapankki joutuu koville sekä siinä että GS:ssa. Tuore amatöörien LC-mestari taisi omata hiihtotaustan, jos en ihan väärin muista ja suoritushan oli murskaavan ylivoimainen.

En sitten tiedä, miten tarkeää lajinomaisuus hiussuoniston kehittämisen kannalta ain on. Entisaikoina esim yhdistelmä kesälajina kilpapyöräily ja talvisin perinteisen hiihto oli aika yleinen ja siihen törmää vieläkin joskus vaikkakin pertsaa mennään nykyään yläkroppavoittoisesti. Arkijärjellä ajatellen ei pitäisi toimia, mutta käytännössä on tyyppejä, jotka molemmissa tosi kovia eivätkä kovin paljon satsaa toisen lajin ylläpitämiseen välikautena.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Loka 29, 2013 11:27 am 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Ma Kesä 15, 2009 4:08 pm
Viestit: 3947
Paikkakunta: Hyvinkää
AnttiV kirjoitti:
Tuore amatöörien LC-mestari taisi omata hiihtotaustan, jos en ihan väärin muista ja suoritushan oli murskaavan ylivoimainen.

Kyllä ja pk-treeninä kuvioissa on edelleen pääasiassa hiihto ja maastopyöräily.

_________________
Ensimmäinen totuus, tai en tiedä.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Loka 29, 2013 1:46 pm 
Poissa
Kahvakuula-aktivisti ja -ohjaaja
Avatar

Liittynyt: Ma Joulu 03, 2007 8:50 am
Viestit: 12432
Paikkakunta: Hyvinkää, Finland
Olisiko juoksu siksi aina mukana näissä että on halvin vaihtoehto ja teoriassa kaikkien saatavilla, kaikki muut vaativat välinehankintoja ehkä enemmän ja myös enemmän olosuhteita?

_________________
Totuus löytyy raudasta - blogi | Totuus löytyy raudasta FB | Hakalanmäen Ryhti - kahvakuulaseura Hyvinkäällä | Omat ennätykset

Lainaa:
"Jos haluat sielunrauhaa ja mielihyvää, usko. Jos haluat omistautua totuudelle, kysy." -F.N.


Ylös
 Profiili  
 
ViestiLähetetty: Ti Loka 29, 2013 9:22 pm 
Poissa
Ei vain toiminnallista vaan ultratoiminnallista

Liittynyt: Su Marras 20, 2011 1:11 pm
Viestit: 1994
Halpuus ja helppous on varmasti merkittävä juttu.

Sitten esimerkiksi uimarit tuntuvat juoksevan ihan sen takia että oma laji ei tarjoa juurikaan "iskevää" rasitusta keholle joten juoksun "iskuttavana" lajina arvellaan pitävän (ala)kropan luuston, nivelet ja jänteet kunnossa.

Yksi juttu etenkin GS:n suhteen on sitten kimmoisuuden kehittäminen. Norjalaiset hiihtäjät joidenkin tekstien mukaan tuntuvat suosivan kohtuu pitkiä mäkijuoksuja "räjähtävän kestävyyden" kehittämiseen koska se (=kimmoisuus) on tärkeä osa hiihtoa mutta ei kehity hiihtämällä. Kyse ei käsittääkseni ole HIIT-sprinteistä tai ns. kimmokestävyysharjoittellua vaan jotakin luokkaa 500-800 metriä pitkiä nousuja, jos muistan oikein.

Ja toinen on että missä paikoissa kimmoisuutta pitää olla GS:ssä ja missä paikoissa taas juoksussa. Juoksu vaatii kimmoisuutta lonkankoukistajilta ja pakara/takareideltä, etureisi lähinnä kannattelee kehoa. Akilesjänne tietysti myös on hyvin tärkeä osa kimmoisuutta. GS:n suhteen en osaa kyllä sanoa ollenkaan, liikeradat on sen verran pieniä alaraajoissa että liekkö kimmoisuus kovinkaan tärkeä asia, lisäksi heiluriliike on sen verran hidas että lihas/sidekudos ei välttämättä säilö venytysenergiaa riittävän pitkään että se hyödyttäisi takaisin heilautusta. Nostokenkien kantakorotus taas varmaan määrittää aika pitkälle että tuleeko akilesjänteeseen venytystä työnnön ykkösdipissä ja pompussa.

Nämä kimmoisuusasiat on kyllä minulle aika outoja juttuja.


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 40 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com