Kompastuin kahvakuuliin ekan kerran erään eksäni luona, jolla oli niitä useampia. Ko. ex opetti heilautuksen, jonka jälkeen ostin heti oman kuulan. Ja sitten toisen. Ja kolmannen .. jne. Olen treenannut kuulilla periaatteessa tosi vähän aikaa vasta, reilun vuoden - ja siinäkin ajassa pitänyt aika pitkän treenitauon.
Toisaalta silloin kun treenaan, teen kuulilla
paljon - en oikein osaa käyttää sitä kerran viikossa esim. salitreeniä tukemaan tai jotain. Jos veivataan niin veivataan kunnolla.
Ekan kuulan mukana sain (jo ilmeisen klassikoksi muodostuneen
) Napparin kirjasen, jota itse asiassa luen ja käytän edelleenkin silloin tällöin. Paitsi että siitä on sivut jo irti ja skidi on värittänyt kaikki kuvituksessa käytetyt kaljupäät vihreiksi.
GS tuli vastaan viime helmikuussa Nokialla kimppatreeneissä. Marko sitä hehkutteli ja taisin vahingossa jopa innostua. Tuolloin kokeilin ekan kerran työntöjä ylipäätään, tempauksiakaan en ollut paljoa tehnyt. Saati 10-minuuttista settiä. Haastavuus oli makeeta.
Nyttemmin kisaaminen on ajatuksissa, mutta enpä tiedä löytyykö musta oikeasti tarpeeksi naista siihen hommaan. Toisaalta se on aika mielenkiintoista - lähinnä yksinkertaisuus kiehtoo - ja raakuus.
(Siis: GS:stä en tiedä juuri mitään, ja girya itsessäänkin on vielä suuri mysteeri)