Miksiköhän en ole tätä ketjua aiemmin nähnyt?
Olen uusi täällä, hyvin uusi. Siihen se uutuuden viehätys sitten jäikin. Olen 53-vuotias (joten en enää niin uusi) nainen, joka asustaa Turun kupeessa.
Urheilullinen taustani on hyvin kirjava. Suurin osa siitä,mitä olen elämässäni harrastanut - mutkamäki, tennis, sulkis, kössi, hölkkä jne. - on ollut pakko lopettaa, sillä nykyään mennään nivelrikkoisen polven ehdoilla eteenpäin. Viime vuosina olen lähinnä sauvakävellyt, tanssinut lattaritansseja ja pyöräillyt kesäisin. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt paljon uimassa ja muutenkin plutinut vedessä, koska polveni oli yhtäjaksoisesti tulehtunut ja kipuileva melkein vuoden. Nyt se on ollut parempi puolisen vuotta.
Olen pitkään ollut kiinnostunut kahvakuulista, koska Saksassa asustava Varpu on ystäväni. En tiedä, miksi kuulien hankinta on kestänyt näin julmetun kauan. Mutta nyt ne on hankittu ja ekat räpellystreenit ovat takana. Ihan ekassa treenissä oli mukana paljon intoa ja vähän järkeä. Tulos = vartin jälkeen reidet oli hapoilla ja kävelin pari päivää kuin ankka, jolla on paskat housuissa.
Ensi tuntuma kuitenkin on, että tässä on jotain koukuttavaa. Toinen ihana havainto on ollut, että kun olen pistänyt meiliä asiantuntijoille ja vähän kysellyt, niin vastaukset ovat olleet ystävällisiä ja kannustavia. Ja kolmas havainto on ollut hämmästys, miten voi olla mahdollista, että 8 kg:n kuulat pitävät isoa naista ihan pellenään
.