Kahvakuulaurheilu.net

Menit sitten kertomaan kaikki siikretit
Kerroit jo tärkeän asian Nyt mun pitää asemoida kehoni tietysti niin että kun paino on päkiöillä niin kroppa on tietysti jo "valmiina " optimi asennossa
Tempauksessa se tietysti riippuu nostajasta. Esim Fedorenko on videossa 1992 ? nyppäys hetkellä lievästi vielä etukumarassa . Satkun kuvaamassa Ventspilssin videossa Kravtsov on lievästi takakenossa kun paino tulee päkiöille ja tekee nyppäyksen
Mutta itse nyppäys ei ole kohdallaan jos paino ei ole päkiöillä
Jerkissä se myös riippu nostajasta.Fedorenkolla ei yläkroppa juurikaan liiku taakseppäin työnnön hetkellä.Fuglyev taas tekee selällä voimakkaan ekstension työnnön hetkellä ja käyttää lantiota voimakkaasti.Liike on kuin nopea aaltoliike Molemmat vievät polviaan eteenpäin ja kun paino on päkiöillä,tapahtuu räjähtävä ponnistus
Mahtaisikohan tuo selittää mitenkään

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Painononnostossa olen oppinut, että työntö lähtee kantapäiltä.

Tarkoittaa sitä, että ylöstyönnön vauhdinotossa keskitytään siihen, että paino tuntuu kantapäillä. Sen jälkeen kun polvia on koukistettu ja paino on ollut kantapäillä on seuraava vaihe se kun tanko on jo ylhäällä. Jos muistat jotain tuolta väliltä niin nosto on yleensä epäonnistunut. Liike on "räjähdys" ja siinä ei ehdi painonsiirtoja miettiä. Jos liikettä katsoo hidastettuna niin on siinä varpailla yleensä käyty...

Mutta kai se liike toistojen myötä hidastuu ja silloin voi ehkä miettiä painonsiirtojakin?

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Eipä sitä varmaan kisoissa nostaessa enää mietitä painonsiirtoa.Sitä on treenattu tuhansia toistoja ja sen pitäisi olla selkäytimessä Se on lähinnä "tarkistuspiste" treenatessa,kun ei ole valmentajaa neuvomassa vieressä Tässä vaiheessa kun tekniikkaa vielä hiotaan niin tuo on oivallinen pointti katsastaa ,tekeekö homman oikein

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Tuon omaksuminen ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys; ja siinä vaiheessa kun se pitäisi saada toistettua vaikkapa 150-200 kertaa, siihen on keskityttävä koko ajan. Kunnes se joskus menee itsestään.

Jos on ensin opetellut tempaamaan vain esimerkiksi käsivarren voimin kiskomalla; jalkojen käytön opettelu vie aikaa.

Olen itse hidas oppimaan uutta. Nyt kuukausienkin jälkeen (kun heinäkuussa aloin tuota opetella) se onnistuu vain välillä. Toistot sarjan aikana ovat selvästi erilaisia. Tunnen kyllä eron, mutta ajoitus on tärkeää ja epäonnistuu helposti.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Yritin katsoa videota hidastettuna. Mielestäni kuulat ovat "ilmassa" ennen kuin nostaja käy päkiöillä. Kun kuulat ovat irronneet on suurin voima jo välittynyt kuuliin. Jos suurin voima tulisi päkiöiltä irtoaisivat kuulat rinnalta kun nostaja on päkiöillä.

Onko päkiöillä käyminen (tai painonsiirto - miksi sitä kutsuukaan?) seuraus siitä, että on tehnyt jotain oikein vai onko se itsessään tavoiteltava asia?

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Kokeilkaapas hypätä suoraan ylöspäin, tavoitteena esim koripallokori 305 cm. Väitän, että tässäkin paras tulos saavutetaan, kun ponnistus lähtee selkeästi KANTAPÄILTÄ, mulla ainakin pomppua tuli päivässä lähes 10 cm lisää, kun tämän tajusin. Voima ja vastavoima, eihän mave rautojakaan vedetä päkiöistä alkaen. Mun teorian mukaan ilmiö "white men can't jump" johtuu osittain ainakin tästä: mustilla lättäjalka on reippaasti yleisempi ja lättäjalkainen aloittaa hypyn automaattisesti oikein kantapääjohtoisesti.

_________________
Богатырь

Fuglev tuo kuulat ylös olkapäiden korkeudelta ja sitten räjähtävä allemeno - ei siinä paljon jää käsille töitä - huippu tekniikka jos vrt. viereistä Gregor Sobocania jolla kuulat jo "tyhjän päällä"...

_________________
http://caestuspalestra.wordpress.com

Älkää sekoittako mavea, pystyhyppy tai painonnoston työntöä GS-työntöön, koska niissä on eri mekaniikka.

Mavessa, pystyhypyssä tai painonostontyönnössä suurin voima tulee lantion ojentautumisesta, kun taas GS-työnnössä suurin voima tulee polvenojennuksesta. Reflektiologisesti (oikeenkirjoitus?) lantionojennus (rightening reflex) toimii tehokkaammasti kun paino on kantapäillä, kun taas reiden ojentajat ojentavat polven tehokkaammasti kun paino on päkiöillä (jossakin puhuttiin jarrurefleksistä).

Lisäksi jos ylittää työntää GS-työntöä kantapäiltä suuntautuu työnnön voima lantiorefleksin takia helposti liian eteen, kun taas päkiä polvenojennnusrefleksi auttaa heittämään kuulat yli/päänpäälle.

_________________
Koska sivistys on pinnallista...

Hyvä Marks, mä tiesin että sulla on paremmat nettinörttikyvyt löytää nopeasti oikeat diagrammit tukemaan mun lauseitani.

_________________
Koska sivistys on pinnallista...

OK. Nyt mäkin ymmärsin (tai ainakin luulen niin).

Aikaisemmin luulin, että "hassunnäköinen" gs-työntö johtuu räkkiasennosta. Mutta se siis tehdäänkin eri lailla (ja eri lihaksilla) kokonaisuudessaan.

Kuinka pitkälle pääsee perinteisellä painonnostotyönnöllä? 10 - 20 - 50 vai jopa 100 toistoon?

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Tässä videossa teen 80 kg:lla 13 (imho) puhdasta työntöä, en nyt osaa kyllä oikein analysoida miten paino tuossa siirtyy.
Oma painonnostoenkkani on työnnössä 120 kg, saksaamalla.

http://www.youtube.com/watch?v=cdXtVLKd3Uo

_________________
Богатырь

Imes sanoi että polvet menevät eteenpäin,ei yläkroppa Eli ladataan jalat mutta muuten struktuura pidetään kasassa

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"