Kahvakuulaurheilu.net

Toinen näkökulma: voidaanko sopiva paino määritellä riittävän voiman kautta?

Yhden tietolähteen mukaan GS kilpailuissa käytettävän painon tulisi olla alle 70 % maksimista.

Eli:

16 – n. 23
24 – n. 34
32 – n. 45

Kukka on jossain ketjussa mainostanut nostaneensa 36 kg:n kuulaa eli hänellä kisapaino (16) on alle 50 % maksimista ja maksimikisapaino olisi kaavalla n. 25 kg. (Naiset kisaa yhdellä kädellä, joten naisilla lasketaan OAJ)

Marks:n maksimi työnnössä on ilmeisesti n. 40 kg. Eli tällä kaavalla maksimi kisapaino olisi 28 kg.

Onko muita esimerkkejä?

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Tuo kaava voisi toimia, jos kyseessä ei olisi tekniikkalaji. Ja jos kyseessä olisi jokin ihan toinen laji.

Taas päästään mm. käsiin; vaikka mun voimatason perusteella mielellään laskisi mun tempaavan 24-kiloista, fakta on ettei onnistu; kasaan tulee sen verran vähäinen määrä toistoja etten näe järkeväksi sellaisia sarjoja edes tehdä. Liian raskasta mm. käsille ja muutenkin.

En siirry treenaamaan tempausta säännöllisesti 20-kiloisellakaan, ennen kuin 16 kg tempaus on sillä tasolla, että 160 toistoa menee minä päivänä hyvänsä. Taso ei ole kaukana, mutta tekniikka ei ole vielä niin tasainen että olisin valmis. Ja se, että olen treeneissä tehnyt melkein parisataa ja useamman kerran 170 toistoa ei riitä. Nostajan perustaso määrittyy minusta sillä, mitä pystyy tekemään "aina" - ei sillä minkä pystyy tekemään "kerran". (Kisat toki kisoina ja tulokset tehdään niissä). Nyt toki suhteellisuus ja yksilöllisyys kehiin; vaikea sanoa tarkasti lukemia ja painoja jne mutta mulle toi "160 vakioksi" on se raja ennen seuraavaa.

Väitän, että jonkun 150 toistoa saa vielä kevyellä painolla ja välttävällä/suht' ookoolla tekniikalla kasaan (n 16 kg/ m 24 kg)- (riippuu toki todella paljon tekijästä!) mutta siitä eteenpäin ei oikein enää; ellei ole fysiikaltaan niin lyömätön/yksinkertaisesti niin vahva, että pystyy "runttaamaan" ne toistot tauluun. Mutta nainen ei runttaa 20-kiloisella eikä mies 32-kiloisella hyvää tulosta.

Yhden käden työntö on helppo tempaukseeen verrattuna. Siinä 20 kg on ollut mulle sopiva jo kauan; kyse on enemmän voimasta kuin tekniikasta. 24 kg on ehkä aavistuksen liian raskas; toistoja tulee kuitenkin vielä vain max noin 50+50 ja se on aika hidas pace.

Lisäksi sitä on mahdollista harjoitella huomattavasti enemmän. Yksi tempauksen iso haaste on sekin, että sitä ei välttämättä pysty treenaamaan kuin kerran päivässä (yksi pitkä sarja) koska kädet eivät kestä useampia (etenkin raskaammalla painolla se tulee vastaan).

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Ei ole merkitystä, pitää paikkaansa. Ja jos treenaa liian isoilla kuulilla vain lyhyitä sarjoja; se tarkoittaa käytnnössä sitä että kestävyys on hankittava sitten muualta. Ja tekniikka.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Ymmärsin tuon 70 % kaavan ohjeellisena aivan kuin "latvialaisen masteroinnin".

Maksimilla ei ole merkitystä sen jälkeen kun "riittävä voimataso" on saavutettu. Jos voimamaksimilla ei ole ollenkaan merkitystä niin onko joku masteroitunut ilman em. "riittävän voimatason" saavuttamista?

Onko se vain sattumaa, että menestynein suomalainen kuulailija on voimatasoltaan vahvin suhteessa käytettävään kisapainoon? (vai onko suhteessa Kukkaa vahvempia ollut kisoissa?)

Lisäksi vetoan ylimpään auktoriteettiin Suomessa:

"Käyttämämme painot ovat kilpailuissa usein vakiot ja "tarvittava" voimataso riittää. Tämän voimatason saavuttamisen jälkeen nostajan kunto on se, mikä sanelee saavutettujen toistojen määrän."

http://www.painonnosto.fi/portal/fi/lii ... earch=true

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Emmää vaan tiedä.

(http://www.kettlebell-fitness.dk/index. ... mr-lopatin)

Täältä mä poimin tuon, että "According to many researches, strength used in GS is below 70% of maximal, and strength component in GS is not decisive."

Siis yhteen GS nostoon käytetään alle 70 % maksimivoimasta? Eli silloin paino on suurinpiirtein alle 70 % maksimista? Vai ymmärsinkö ihan väärin. Mikä sekin on mahdollista

Millään muulla kuin lajiliikkeellä ei mielestäni voida mittauksia tehdä. Tai ne on taas suurinpiirtein sinnepäin yleistyksiä, jotka Lopatin kumoaa olemassaolollaan

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

En tiedä voiko noin oikein sanoa (siis millä perusteella näin?), mutta jos halutaan sanoa, veikkaan silti että se on sattumaa. Mun tulokset 16 kg:lla ei ole mitään huimaavia - ja minua voimiltaan ns. "heikommat" daamit voivat halutessaan pyyhkiä mulla vaikka lattioita.

20 kg:n kuulaan siirtyessä voima on relevantimpi, mutta 16 kg ei oikeasti vaadi vielä mitään härkävoimia vaan tekniikkaa. Sitäpaitsi - mun woima on pääsääntöisesti lajitreenistä lähtöisin. Toki, aloitin ihan ok taustalla, mutta enemmän se taisi olla vaan massaa. Massallakin pärjää .. jossain muussa lajissa.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

No jos vaikka toimin taas paholaisen asianajajana ja käännän ajatuksen toisin päin:

Haittaako jos voimataso on korkeampi kuin tuo "alin hyväksytty"? No useimmat varmaan vastasivat, että ei tietenkään.

Ja taas case Kukka on hyvä esimerkki: maksimivoimataso on niin korkea, että kisapaino mahdollistaa pitkien sarjojen käytön harjoittelussa ja keskittymisen tekniikan kehittämiseen.

No mikä taas estää sinua nostajana kehittämästä maksimivoimatasoon turvallisen reservin? Aika, välineet, henkkoht ominaisuudet, asenne...?

Kyllä se vaan on niin, että lusikka kauniiseen kouraan ja tehdään tasoon sopivalla kuulalla tekniikka ja kondis mallilleen ja sitten isompiin murkuloihin. Mutta voiman harjoittelua ei saa unohtaa, lisävoima tuo turvallisuusreserviä, mutta sitä ei saa harjoitella tekniikan ehdoilla.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Mutta missään tapauksessa se ei ole suhteessakaan korkeampi, kuin monien suomalaisten miesnostajien - muistakaa useat voimannostajat ja muut.

Jos mua nyt halutaan käyttää esimerkkinä; katsoisin enemmän treenejä kuin jotain yhtä ominaisuutta; koska yhdellä ominaisuudella ei kuitenkaan pärjää. Voima on vain sivutuote.


On mielekästä; se on ns. kevyin osa treenistä. Lyhyt sarja on aina helppo - vaikka olisikin raskas. Konkreettisesti omalla kohdallani: 6+6 toistoa 28 kg:lla on huomattavasti helpompaa ja mielekkäämpää, kuin 8 minuuttia 20-kiloisella (56+56 toistoa) - mutta vasta pitkä sarja treenaa lajia. Raskaat nostot on vain apuja, ja jos jostain luovutaan niin niistä.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Toisinpäin ajatellen; voiko voimasta olla haittaa? Tekniikan opettelussa etenkin - vaikka työnnöissä hyvin vahvoilla on taipumus helposti punnertaa jne. Nopeus (= tekniikka) on ehkä voimaa tärkeämpi.

Kun itse opettelen tekniikkaa, Imes laittaa mut monesti tekemään ns. työsarjan raskaan treenin lopuksi. Näin olen jo valmiiksi väsynyt, ja joudun todella luottamaan tekniikkaan ja keskittymään sen opetteluun sen sijaan, että ryskisin vain voimalla sarjan läpi (mikä ei kyllä sekään olisi mahdollista kun puhutaan 8+ minuuteista). Käsittääkseni yleisesti käytetty tapa joka toimii, vaikka onkin aika "ilkeää".

Ympäri mennään. Sen sijaan, että opettelisi tekniikkaa "liian raskaalla koska sen kanssa on pakko", suosittelen opettelemaan tekniikkaa "sopivalla, mutta pitkään, koska silloin on pakko".

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

No ei ole haittaa, en mä tosissani ollut. Mutta mielenkiintoista on se, miten sekä voimaa että sen puutetta käytetään syiksi nostaa ns. "liian raskaita kuulia". Joko "en opi muuten koska olen näin vahva" tai "minun pitää ensin saada voimaa koska olen heikko".

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Oletetaan että mun työntömaksimi 16-kiloisilla olisi tällä hetkellä jossain 50 kohdalla ja perusnostotekniikka jotakuinkin hallussa. Jos mun tavoitteena olisi kuitenkin jossain vaiheessa nostaa 24-kiloisia kuulia, onko mun järkevämpää siis nostaa työntötulos 16 -kiloisilla 50 --> 100 kuin alkaa nostamaan myös 20-kiloisilla vaikka niillä sarjat vielä jäävätkin liian lyhyiksi kilpailuja ja "oikeaa" GS-treeniä ajatellen? Ottaen vielä huomioon sen, että ei ole realistista olettaa mun nostavat koskaan niillä 24-kiloisilla yli 50 toiston työntösarjaa. Siis, työnnöt 16-kiloisilla 50 --> 100 vai 20-kiloisilla 10 --> xx ?

Tiedän kyllä mistä lajissa on kyse, mutta tavoitteet ja lähtökohdat voivat olla erilaiset.

Taidetaan puhua toistemme ohi koko ajan.

Voimanostotuloksilla ja GS:llä ei ainakaan minunkaan mielestä ole mitään yhteyttä toisiinsa. Olen koko ajan puhunut "lajivoimasta".

Tempaus ja työntö kuulalla. Sitten kun kuulista loppuu koko (tai ehkä jo aiemmin) lienee syytä ottaa tanko kiltisti käteen ja kokeilla vaikka työntää sillä.

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

En usko sekunttiakaan etteikö työntötuloksesi 32:silla paranisi, jos tekisit puhtaan 5-10 toiston sarjan 40:sillä.

_________________
Tähtäimessä hyvä sijoitus GS:n Hämeen piirinmestaruuskilpailuissa vuonna 20**

Jos tehdään sarjoja toistot 5-10 isoilla kuulilla, niin tokihan matala tulos paranee siitä.Mutta jos haluan esim. 20kg:n tulokseni jerkissä 70 toistosta 100 toistoon niin nostelemalla 32kg:llä 5-10 sarjoja,tuskin parantaa tulostani 10 min suorituksessa paljonkaan.
Jos taas teen 5-10 toiston sarjoja pitkien sarjojen ohessa ,tilanne muuttuu olennaisesti.
Toisinaan voi tulla vastaan speed,power ja miksei endurance barrier.
Tällaisen voi kohdata jos tekee samanlaisia treenejä kauan peräkkäin.Silloin kannattaa laittaa sekaan intervalli tai voima treenejä. Stimuloivat hermostoa erillälailla ja antavat taas sysäyksen kehitykselle

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Samaa mieltä. Pääpaino nostaa 2 x 16 kg toistot 50:stä 100:aan.

_________________
Koska sivistys on pinnallista...