Kahvakuulaurheilu.net

Lajianalyysi poikineen lienee tehdyn itänaapurissa melkoisella varmuudella.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Tämän tekemisestähän on ollut puhetta aiemminkin, eikö? Ei muuta kuin "työryhmä" kasaan ja faktat paperille.

_________________
Kukkalaakso.com
https://www.facebook.com/KukkaLaakso

Mä voisin aloitaa. Lisätkää ja korjatkaa.

GS on

Laji jossa kilpailusuoritus on kertakestosuoritus, ei intervallia, jossa välillä pidetään taukoja. Toki biathlonissa on kaksi laji, mutta silti lajina kertasuoritus henkinen.

Kestävyyslaji, jossa tavoiteena 10 minuutin aikana maksimaalinen hyväksytty toistomäärä.
10 minuuttia on suoritys aikana reilusti yli 2 minuutin rajan, jonka yleisesti oletetaan olevan energiantuoton rajapyykki , jonka jälkeen suurin osuus energiasta tuotetaan aerobisesti. noin 7 minuutin setin sanotaan monesti pystyttävän vetämään maksimaalisella hapenottokyvyllä, joten maksimaalisen hapenottokyvyn merkitys tulokseen on suuri. Hapenottokyky on suurelta osin liike- ja lihasspesifinen, sillä suuri osa kestävyyttä tulee lihaksiston metabolisesta ja aerobisesta adaptoitumisesta

Voimaa tarvitaan "riittävästi" kisapainoille, mutta tarpeellisen tason jälkeen maksimaalinen voiman kehittäminen ei ole oleellista suorituskyvy parantamiseen. Myös riittävästi nopeutta tarvitaan oikeaoppisiin suorituksiin, mutta maksiminopeus ja sen kehittäminen ei ole oleellista riittävän tason saavutaamisen jälkeen.

GS vaatii erilaista koordinaatiota ja hiukan enemmän taitoa, kuin jokin muut lajit, mutta silti laji ei ole erityisen vaativa koordinaation suhteen. Tekniikan "täydellistäminen" voi viedä vuosia (etenki ilman valmennusta), mutta liiketekniikka sinänsä on kaavamainen ja syklinen (jaksottaisesti toistuva). Hyvällä lajitekniikalla muilla mittareilla heikompi ja huonokuntoisempi voi voitaa vahvemman ja parempikuntoisen kilpailijan. Riittävän teknisen tason saavutamisen jälkeen fyysinen kunto ja voima ratkaiseen tulosten kehittymisen.

Lajin liikkuvuusvaatimukset eivät ole ylivoimaisia terveelle nuorelle ihmiselle, mutta voivat tuotaa ongelmia vanhempana aloittaneella liikeratarajoitteiselle henkilölle. Liikeradat ja -laajuudet tulee optimoida harjoittelun alussa oikean tekniikan mahdollistamiseksi ja vammojen välttämiseksi. Alun harjoittelussa liikeratojen ja laajuuksien harjoituksessa staattiset pidot lajispesifisissä asennoissa on havaittu hyödyllisiksi ja niiden suhteellinen osuus harjoittelumäärästä tulisi olla huomattava.

Kilpailutilanteessa väsymyksen kasvessa armottomaksi paineensitokyky voi ratkaista voittajan.

Lajin perusluonteen takia kannataa ensin keskittyä kehittämään hyvä tekniikka, tarvittavat liikelaajuudet ja lajispesifinenperuskunto. Peruskuntoa kannataa hankkia tekemällä pitkää sarjaa lajilikkeitä ja lajispesifisiä apuliikeitä. Lajin tarvitsemaa voimaa kannataa hankkia ottaen huomioon lajin omaiset lihakset, liikesuunnat, nivelkulmat, liikenopeudet ja vastukset. Kestävyyslajeissa kestävyys treenataan pääsääntöisesti lajiliikkeillä. Kilpailukauden lähestyessä keskitytään kilpailun omaisiin suorituksiin ja parannetan tehoja maitohappotreeneillä ja intevalleilla kisapitusten sarjojen lisäksi.

Tässä alkua JMO

_________________
Koska sivistys on pinnallista...

Hienoa Juha, tuossa on tosi hyvä alku!

Biomekaniikasta, Tumppihan teki ansiokkaat videoanalyysit Ginkon tempauksesta, edelleen relevanttia tietoa mun mielestäni:
viewtopic.php?f=4&t=111
viewtopic.php?f=4&t=135

Yksi juttu on tietysti, että GS:ssä vaikuttaa siltä, että ruumiinrakenteiden erot näyttävät vaikuttavan nostotekniikkaan jonkun verran. Ne pitäisi ottaa analyysissä huomioon jos mahdollista tai sitten pitää analyysi niin yleisellä tasolla ettei suljeta tekniikan vaihtelua pois.

Juha teki artikkelin, jossa oli kuvattu työnnön eri vaiheet hyvin, siitä saa myös pohjaa tähän:
http://kahvakuula.fi/wp-content/uploads ... mukset.pdf

"keskipitkää kestävyyttä tarvitaan matkalla, johon urheilijalla kuluu 2-11 min. Suoritus vaatii sekä aerobisen että anaerobisen kapasiteetin täydellistä käyttämistä.Keskipitkän ajan kestävyyteen vaikuttaa useimmissa lajeissa olennaisesti voima- ja nopeuskestävyyden taso, koska kilpailusuorituksessa on tärkeintä koko matkan ajan voittaa yhä toistuvia, suhteellisen voimakkaita liikevastuksia."

Lähde: Valmennusoppi: D.Harre, DDR

_________________
http://caestuspalestra.wordpress.com

Hyvä kirjoitus Caestus. Edelleen tässäkään lajissa ei ole mitään ihmeellistä vaan noudatamme edelleen urheilun perustotuuksia.

Ei varmaan ihan sama, mutta kohtalaisella sen sortin kestävyysominaisuuksilla/taipumuksilla varustetun nostajan on varmaan aika helppo kehittyä nostajana.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Vaikka yritänkin välttää analyysiparalyysiä, niin en voinut olla puuttumatta.
Tässä yksi metodi lajianalyysiin, Supertrainingista tietty:


Eli omia testituloksia eri ominaisuuksissa verrataan GS-huippujen vastaaviin sekä inhimillisen suorituskyvyn ylärajaan (yleensä ME). Oma ja GS tulos jaetaan ylärajalla, niin näkee miten sijoittuu ja missä on eniten kirittävää.

Ja tästä löytyy spreadsheet:
http://spreadsheets.google.com/ccc?key= ... 0N1E&hl=en

Sinne voi laittaa siniseen kenttään omat testitulokset ja alla olevassa kuvassa punainen palkki kertoo, kuinka kaukana ollaan kv.MS. tasoista.

Spreadsheet on vähän kökkö. Jouduin arvailemaan GS-huippujen tasoja ja indikaattorit ja ominaisuudet ei oo kiveen hakattuja. Lisäksi en jaksanut miettiä, miten 100 m ja 400 m tulokset muunnetaan kunnon indikaattoriksi, joten päädyin vaan jakamaan ME:n testituloksilla.
Alku kumminkin.

_________________
"Speed kills / but beauty lives forever" - S.P.

Käsittääkseni lajianalyysi (fysiol.) voidaan tehdä seuraavalla tavalla: urheilijoilta mitataan simuloidussa kilpailu tilanteessa (esim harjoituksissa) maksimaalinen hapenkulutus (suora testi) ja tehdään laktaattitestejä tietyn väliajoin (joku periaate tässäkin). Gs on siinä mielessä varmaan helppo testata (verrattuna vaikka painiin), että suoritus voidaan tehdä voimalevyanturin (?) päällä ja maski ei haittaa suoritusta. Laktaattimittauksista en tiedä voidaanko ne määrittää muuten kuin sormenpäästä helposti.

Jos oikeesti haluttais että LA tehtäis, niin liikuntatieteellisen tdk. seinälle vaan mainosta gradu-aiheesta vaikka liikuntafysiologian opiskelijoille. Pieni rahallinen korvaus saattaisi innostaa myös. Testien tekeminen edellyttäisi kilpailijoiden menemistä testattavaksi paikan päälle, tai testaajan matkustamista. Ehkä vapaaehtoisista koekaniineista ei olisi pulaa? Voi olla, että aihe on graduksi liian iso, mutten tiedä asiasta riittävästi - asia varmaan selviää kysymällä.

Voihan rahaa vastaan myös kysyä vaikka KIHUlta, siitäkään en tosin tiedä tekevätkö tällaisia tilausjuttuja. Painonnostoliitto voisi tietää jotain aiheesta. Eikös tämmöisen voisi teettää ry:n toimesta?? Kaikella kunnioituksella foorumilaisia kohtaan (opin tästäkin ketjusta taas uutta), mutten usko, että analyysi täällä syntyy .

Sikäli tärkeästä asiasta kyse, että aikoinaan taekwondoa harjoitellessani joku kertoi että Suomalaiset olivat yhdistämässä murtomaahiihtoa ja taekwondoa ja siitä oisi pitänyt syntyä optimaalinen harjoituskokonaisuus. Tietääkseni ko. lajista ei ole Suomessa vielä tehty lajianalyysiä, mikä tuskin ainakaan edistää nykyisen tutkimustiedon hyödyntämistä valmennuksessa.

IGX:llä on höpisty samoista asioista. Tutkimus venäjältä opettaa että GS tarvitsee kuntoa ja specific endurancea(lajikohtaista kuntoa),eikä niinkään voimaa tai strenght endurancea(voimakestävyyttä)
Ginkon koulutus materiaalissa sanottiin power endurance: 40-60% ,sarjat 3-4 toistot 10-18 (Ginko 20-30)
special endurance in kettlebell sport: 25-80%.sarjat 3-5-8,,,toistot 50-100
Eli alle 50 toiston sarjat eivät kehitä special enduransea pääsääntöisesti
Selittää miksi Rachinskiy +OTW timed sets suosivat pitkiä sarjoja OTW sanoo että alle 5-6 minuutin sarjat eivät juurikaan kehitä GS tuloksia
Sergey sanoo että apuliikkeet pitäisi aloittaa 50.....150 toistoon
Viimeyöllä katselin Mike Nelsonin videoita neurologiasta-treenaamisesta-oppimisesta jne
Se taas selittää miksi aikasarjoissa aloitetaan alhaalta ja kevyista,koska halutaan oppia oikeaa tekniikkaa ja toistaa sitä useasti Isoilla kuulilla vaarana oppia huonoja tekniikoita jotka nousevat pintaan kun kisoissa äijä väsyy
Kun valmentajaa ei ole paikalla,niin vaatii isoa itsekuria tarkkailla että tekniikka ei mene perseelleen Uskoisin että GPP:ssä(volyymin rakennus) pitäisi lopettaa sarja ,jos tekniikka munilleen ja tehdä päälle uusisarja hyvällä tekniikalla. Kisaa lähestytttäessä muut jutut nousevat tarkeaksi myös ja silloin ehkä aiheellista tehdä tiukkoja sarjoja vaikka tekniikka vähän modifioituu

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Totta. Ja sitä lajianalyysia odotellessa on järkevää käydä keskustelua harjoittelusta ja voihan päättelylläkin päästä lähelle "totuutta" lajin vaatimuksista. Miten muuten on, onko ry:llä kiinnostusta/resursseja la:n teettämiseen? Itse käyn toisinaan Jyväskylässä ja voisin kysäistä asiasta liikuntabiologian puolen kavereilta, jos näin halutaan.

Laitetaan tännekin muistiin Antin toisaalla linkittämä erinomainen artikkeli. Vaikka se käsitteleekin painonnostoa, niin aika moni asia pätee GS:nkin osalta.

http://www.atleettiklubi.fi/pdf/valmenn ... ITTELU.pdf

Kiitos Jani siirrosta. Tuo artikkeli on oikeasti aika hyvä ja hyvää asiaa GS-urheilijoille siinä alkaa olemaan kohdasta 1.2 eteen päin. Edelleen GS-harjoittelu kuuluu noiden samojen lainalaisuuksien piiriin.

Luulen että OIKEASTI opetellaan tekniikka kohdalleen valmentajan silmän alla ennenkuin aletaan vetämään mitään volyymia Joululomalla katsellut kaikki yöt Suomalaisten nosto videoita ja väittäisin että tekniikan parantamisesta saisi vieläkin eniten lisä toistoja ennätyksiin
Jos tekniikkaa tehty vähän aikaa,niin väsyessä viimeksi opittu häviää ensin Pintaan nousee vanhempi ,väärä malli Mutta totta että hermosto kehittyy parhaiten periodisointi systeemillä

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Ai niinkuin näin:
http://kahvakuula.fi/wp-content/uploads ... ilussa.pdf

_________________
"Speed kills / but beauty lives forever" - S.P.