Liittynyt: La Heinä 05, 2008 12:02 pm Viestit: 1385 Paikkakunta: Helsinki
Kuten monet teistä on nähneet, mä tykkään työnnössä hypähdellä. Tai tykkäsin, kunnes selvisi ettei siitä saakaan kisoissa lisäpisteitä . Eli minkälaisia konsteja suosittelisitte että opin siitä pois?
Aikaisemmin Juha suositteli mulle (jos muistan oikein) painonsiirtoa päkiöille juuri ennen ekadippiä, ja mieltää työnnön koko jalalla suoristumisena, eikä vain reisillä ponkaisuna. Tuota olen nyt pari kuukautta koettanut vailla menestystä, tai sitten unohdin neuvosta jotain olennaista. Spolkki neuvoi että käyttäisin remmejä päkiöiden ympärillä alustaan kiinnitettynä, joka estämällä varpaita nousemasta ja opettaisi pitämään ne maassa. Lienee kuitenkin olemassa jotain, mitä voin tehdä ilman lisävälineitä? Joka tapauksessa hyvä olla tietoinen monista eri keinoista.
Pyritäänkö tietoisesti käyttämään jotain lihasta (pohkeita?) enemmän, vai työntämään kuulat eri suuntaan, vai mitä? Miten paino siirtyy, vai siirtyykö? Toistaiseksi mietin työntäväni kuulia aavistuksen takaviistoon, että laskeutuvat pääni päälle suoraan eikä tartte kumartaa niitä hakemaan. Toimii, muttei lopeta pomppimista. Työnnättekö käsillä kuulia ylös koko matkan, ja pitääkö tämä teidät maassa? Itte odotan että kuulat on melkein perillä ennen kuin niitä käsillä säätelen. Monenlaiset mielikuvat on mulle muuten olleet kuulailussa tehokkaita opettajia ("rive vatsan tasolle", "tempauksessa kierrä kuula ennenkuin se kiertää sut", ym. Paavelin juttuja).
Alla 2x20 ja 2x24kg työntönäytteet. Kuten näkyy, allemenot on aika vaatimattomia. Mielellään niitä syventäisin, mutta nykytekniikalla polvista taipuminen johtaa vain jalkojen nousemiseen maasta entistä korkeammalle. Liittynee tämäkin tuohon pomppimisilmiöön. Pohkeet mulla ei erityisesti työskentele, koska jos ojennan nilkasta tapahtuu se lähinnä muodon vuoksi, ja viivästyttää allemenoani.
Ei tartte kommentoida muuta osaa tekniikastani, koska tiedän jo monta asiaa mitä on pielessä (ajoittainen hengityksen pidättely, kuulien säätely ennen räkkiin pudottamista, jne.), ja tiedän suurin piirtein miten ne korjata, mutta en vielä tiedä miten lopettaa pomppimista. Plus aavistelen että pomppimisen lopettaminen korjaisi mukanaan muita tekniikkavirheitä.
Voin olla hakoteillä, mutta johtuisko siitä, että tavallaan räjäytät ylä- ja alakropan voimat peliin liian yhtäaikaisesti. Elikä aaltomaisuutta lisää, niin jalkojen voimaa "pysähtyy" kyynärpäihin.
Nyt syntyy hiukan jännehypyn tms vaikutelmaa. Muutoinhan tosi hieno tekniikka.
Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 4:16 pm Viestit: 4445
Ja edellisen kommentin lisäksi työnnön voima näyttää menevän taakseppäin Meidänkin sivuilla on video jossa Fuglyev opettaa minua ja Kaikkosta jerkissä. Siinä Fuglyev näyttää että ponnistus ei ole kuin olympianoston työnnössä vaan lantio näyttää menevän lähes eteen-ylös (polviin ja nilkkaan tulee ekstensio.Lonkkahan on ekstensiossa ja se käy ehkä hyper ekstensiossa) Aaltomainen liike voisi saada siihen ruoskamaisuutta ja estää hypyn Ainakin voisit aluksi lopettaa hypyn tehdessäsi alaslaskua Rachinskiy neuvoi että kun ponnistus on tapahtunut ja kuulat ovat lähteneet liikkeelle ,niin "isket "kantapäät alaspäin nopeasti Tekee nopean allemenon ja estää hypyn Katso videolta hänen jerkkiä
_________________ "Lifting to much weight, no speed, useless prick!"
Liittynyt: La Joulu 29, 2007 8:09 am Viestit: 1462 Paikkakunta: Turku
Mites jalkineet? Sulla näyttäis olevan lenkkarit jalassa, hyppäätkö paljain jaloin? Ihmisellä on esimerkiksi juostessa taipumus juosta sen smuutimmin mitä vähemmän on iskunvaimennusta alla.
Entäs tuleeko pomppua OAJ:ssä? LC:ssä muistaakseni tulee pomppu.
Mitäs jos mielikuvaharjoituksena ajattelet siten, että jaloilla tönäät kuulat räkistä vain liikkeelle ja sitten käsillä painat itsesi kuulien alle?
Asian vierestä: nyt kun olen taas alkanut itsekin työtnöä harjoittelemaan, tunnen suurta sympatiaa aiemmin mainitsemaas ranteiden vääntymiseen. Mulla onkin näemmä ihan sama ongelma, fedorenko-malli ehdottomasti ranneystävällisin meidän kuulista.
_________________ The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)
Liittynyt: Ma Marras 16, 2009 7:51 pm Viestit: 166
Jokunen havainto:
Hyppäät taakse 16 kiloisilla puolet vähemmän kuin 24 kiloisilla, miksi? Jos vertaat 16 kiloisten videota kohtaa 0.16, 24 kiloisten kohtaan 1.09, mikä on ero? Mielestäni lantion pitäisi ojentua täysin myös 24 kiloisilla.
Ongelma on aika yleinen levytankoharjoittelussa rinnallevedoissa esim. pesäpallon pelaajilla, jääkiekkoilijoilla jne. Vajaa lantionojennus ikäänkuin korvataan liian aikaisella allemenolla, josta seuraa taakse liikkuminen. Pitkissä sarjoissa olen nähnyt kavereiden jopa joutuvan keskeyttämään sarjan kun ajautuvat ulos nostoalueelta. Mulle käy noin maksimiyrityksissä kun en uskalla mennä alle.
Itse ehdottaisin seuraavia harjoitteita:
1. Työntö selkä seinää vasten tai niin lähellä kuin uskallat / voit - jos liikut taakse törmäät seinään 2. Vauhtipunnerrus raskailla kuulilla, esim 28 kiloisista ylöspäin, niin paljon painoa ettet jaksa hypätä ilmaan. 3. Nopeat allemenot levytangolla rinnallevedon alkuasennosta tempausleveydeltä. En tiedä toimiiko myös kuulilla...ideana on, että painot pysyy samalla korkeudella-pudottaudut syväkyykkyyn käsien ojentautuessa- nousu ylös ja uudestaan. 4. Unohdin nimen...korkea veto kuulilla...levytangolla yliraskailla painoilla tempausveto (termi voi olla väärä) eli revit sitä tankoa niin korkelle kuin jaksat!
Kokonaisuudessaan
-räkki on loistava -työntö on räjähtävä -lukitus on selkeä
voisit ehkä kiinnittää huomiota täyteen lantion ojennukseen, mutta muuten mielelstäni työntö on oikein räväkkä!
Mä katoin molemmat videot monta kertaa, mietin ja kokeilin itsekkin ja luulen että ne puuttuvat jutut on kontrolli ja päämäärä. Hyvä räkki, räjähtävä ponnari, hyvä lukitus jne., mutta sä näytät vaan posauttavan ne kuulat ilmaan ja itse siirryt alle tarpeen mukaan. Työnnön päämäärä ei ole selvillä. Ja sama alastuonnissa: kuulat tulee alas ja sä hyppää ottamaan ne vastaan. Näyttäs puuttuvan kontrolli.
Mun ehdotukset ja mielikuvat olis seuraavat: Ylöstyönnössä SÄ ohjaat ne kuulat kunnon kolmiojennuksella just sinne oikeaan paikkaa pään päälle. Osittain jopa katsot minne ne menee (nyt et pahemmin kuulia seuraile). Mä itse kolmiojennuksessa taivutan rintarankaa taakse ja ehkä vähän päätäkin ja näen sen pisteen katossa jota kohti ne kuulat liikkuu ja jossa ne on lukittuna aikalailla suoraan mun pään päällä (enkä hiukka takana) vaikka en enää niitä katsokaan silloin lukitusvaiheessa vaan eteenpäin. Mielikuva vois olla OHJAA SUORAAN PÄÄN PÄÄLLE.
Allemenossa kontolloit ja ohjaat niiden kuulin putoamisen suunnan suoraan sun syliin räkkiin. Mielikuva voisi olla COME TO MAMA
Tai sitten ei
_________________ Koska sivistys on pinnallista...
Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 4:16 pm Viestit: 4445
Mullakin tuli filmistä sellainen tunne että kun pusket kuulat liikaa taakseppäin,sinun on uudelleen asemoitava itsesi alle ja sen on tapahduttava nopeasti Hyppäämällä se onnistuu. Jos kuulat nousisivat enemmän suoraan ylöspäin,hypylle ei olisi tarvetta ja voisi olla vaikea jopa tehdä
_________________ "Lifting to much weight, no speed, useless prick!"
Sergein jerk http://www.youtube.com/watch?v=8TQvfAcM5Fo Kuulat pitää olla lonkan/malleolin(nilkka) päällä, ja ponnistus nilkkoja myöten suoraan ylös. KK,sinun asentosi on kuin jousi joka ampuu pediltä jossa ei ole suoraa lattia kontaktia.
_________________ Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä
Liittynyt: Ti Joulu 04, 2007 4:16 pm Viestit: 4445
Kuten filmi näytti,heti kun aalto on työntänyt kyynärpäät ylöspäin, Sergey iskee kantapäät alaspäin voimakkaasti Kroppa on lähtövaiheessa kuulien takana ja lopussa edessä. Kuulat nousevat suht suoraan ja äijä liikkuu kuulien alla takakenosta -etukenoon Jos nilkoille tulee kunnon ojennus,niin lantio menee eteen ja ylöspäin(mistä Marks kertoikin jo) Silloin on mahdotonta hypätä taakseppäin
_________________ "Lifting to much weight, no speed, useless prick!"
Liittynyt: La Heinä 05, 2008 12:02 pm Viestit: 1385 Paikkakunta: Helsinki
Oho, neuvoja tullut kärrykaupalla. Tässähän ihan liikuttuu
Simppelinä miehenä kokeilen yhtä ideaa kerrallaan. Piti heti koittaa tuota lantion ylös ja eteenpäin työntämistä, niin ettei enää jäänyt mitään ojennettavaa, ja kantapäiden polkemista heti sen jälkeen. Tein noin 10 sarjaa 6-8 toistoa. Loppupuolella sain varpaat pysymään maassa mutta vain, jos ponnistin mulle luonnottoman hitaasti. Mutta outoa kyllä ei väsyttänyt käsiä hirveästi, vaikka tuntui allemeno vajaalta ja harvoin sain tuon kantapäiden polkemisen onnistumaan. Jotenkin kroppa nostaa polvia kun käsken sitä polkemaan kantapäitä . Ehkä koska olen takaviistoon ponkaisun jälkeen tottunut hyppäämään pitääkseen tasapainoni, kuten Jake epäili? Joka tapauksessa noissa mielikuvissa tuntuu olevan ideaa. Huomenna lisää nostelua niiden pohjalta. Laitain lisää videota kun luulen oppineeni jotain. Luulen että olen tarpeeksi perusteellisesti oppinut väärän tavan työntää, että menee jonkin aikaa korjata se, vaikka näin älyllisesti heti tajuaisinkin mitä pitäisi muuttaa. Tuon ponnahduksen aaltoilunkin tajuan noin periaatteessa, mutta kroppa ei vielä tottele.
En edes tajunnut että alaslaskussakin nousen nykyään ilmaan , hyvä kun mainitsitte. Kaikenlaisia pahoja tapoja sitä huomaamattaan kertyykin . No, siinä on edes yksi asia joka pitäis olla helppo fiksata.
Musta muuten näyttää tuolla videolla että Sergei työntää kuulia takaviistoon, niinkuin mäkin olen yrittänyt tehdä, eikä suoraan ylös.
Heikki: Koska paljaat jalat hikoilee ja luistaa muovimatolla, treenaan rakennuskengissä. Melko tukevia ovat eivätkä kovin pehmeitä. Hmmm... ehkä pitäis uhrata yksi matto treenialustaksi, että voi treenata paljain jaloin. Joka tapauksessa kesällä ulkona taas paljain jaloin heti kun tarkenee.
Liittynyt: Ma Marras 16, 2009 7:51 pm Viestit: 166
Tuli vielä mieleen, että oletko koettanut sellaista vauhtipunnerrusta, jossa käsien saavuttaessa suoran asennon (kyynärpäät lukossa) seistään päkiöillä. Vasta sen jälkeen lasketaan kantapäät maahan ja sen jälkeen kuulat alas. Tosi haastava liike tasapainolle. Jos vielä haluaa viilata, niin painon ollessa päkiöillä painopiste olisi ukkovarpaan päällä, jolloin pohkeet aktivoituu hieman eri tavalla. Tossa joutuu kiinnittämään huomiota aika paljon täyteen lantion ojennukseen ja ajoitukseen. Alkuasento siis räkki, loppuasento lukitus päkiöillä.
Niin ja vielä yksi mistä itselleni on ollut hyötyä kaikkiin lantion täyteen ojennukseen liittyvissä jutuissa. Tempausveto (toiv. oikea termi, taitaa olla kuulatermein high pull??). Levytangolla tempausleveydeltä n. 110 % painoilla tanko niin korkealle ja niin läheltä vartaloa kuin mahdollista ja tässäkin tangon ollessa korkeimmillaan pitäisi olla päkiöillä.
Noita edellisiä olen itse tehnyt ja sitten miettinyt vastaavia liikeratoja esim. vauhdittomassa pituudessa, takaperinvoltissa, flikussa, potkuissa, työnnöissä jne. tietenkin varioiden mikä on ollut tavoite vrt. ulospäin voltti vai alastulo paikkaan vai askeleen verran taakse. Mulle on toiminut räjähtävyyden harjoitteluun kontrastivoimamenetelmä, eli noiden raskaiden liikkeiden väliin jotain pika/räjähtävyysakselilta. Mutta se oli sitä aikaa kun olin vielä nopea, nyt gs:ssän jumiuttamana ja hidastamana...ehkä vain harjoittelun puutetta
Gireviikki vaatii koordinaatiota Ei riitä että ollaan vahvoja ja kestäviä. Koordinaatiolla tarkoitan kehon hallintaa ja lajiosaamista. Ja se ei välttämättä tule tekniikkaan paneutumisella. Edellämäinittu on minun oma kokemus, minun pää ei ole tässä asiassa jaksanut miettiä tekniikkaa vaan olen tehnyt ja tehnyt... Sitten välillä mieli on ohjannut tekemään oikein.
_________________ Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 111 vierailijaa
Et voi kirjoittaa uusia viestejä Et voi vastata viestiketjuihin Et voi muokata omia viestejäsi Et voi poistaa omia viestejäsi Et voi lähettää liitetiedostoja.
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
. Eli minkälaisia konsteja suosittelisitte että opin siitä pois?
En ole kiinnittänyt aikaisemmin huomiota...
Meidänkin sivuilla on video jossa Fuglyev opettaa minua ja Kaikkosta jerkissä. Siinä Fuglyev näyttää että ponnistus ei ole kuin olympianoston työnnössä vaan lantio näyttää menevän lähes eteen-ylös (polviin ja nilkkaan tulee ekstensio.Lonkkahan on ekstensiossa ja se käy ehkä hyper ekstensiossa)
. Ehkä koska olen takaviistoon ponkaisun jälkeen tottunut hyppäämään pitääkseen tasapainoni, kuten Jake epäili? Joka tapauksessa noissa mielikuvissa tuntuu olevan ideaa. Huomenna lisää nostelua niiden pohjalta. Laitain lisää videota kun luulen oppineeni jotain. Luulen että olen tarpeeksi perusteellisesti oppinut väärän tavan työntää, että menee jonkin aikaa korjata se, vaikka näin älyllisesti heti tajuaisinkin mitä pitäisi muuttaa. Tuon ponnahduksen aaltoilunkin tajuan noin periaatteessa, mutta kroppa ei vielä tottele.
, hyvä kun mainitsitte. Kaikenlaisia pahoja tapoja sitä huomaamattaan kertyykin 
. No, siinä on edes yksi asia joka pitäis olla helppo fiksata.