Itseäni ei kiinnosta miten juuri SM-kisat pisteytetään, mutta mielestäni GS-pisteytyssysteemit yleisemmin kannattaisi pistää uusiksi.
Eri nostajilla kun on erilaisia vahvuuksia, ja työntö ja tempaus on erilaisia liikkeitä, niitä on turha vertailla teoreettisesti, ts. millaisen reitin kuulat liikkuu, kuin monta kuulaa kerralla nostetaan tms. Melkein yhtä järjetöntä kuin jos yrittäisi puhtaasti teorian pohjalta pisteyttää vaikkapa korkeushyppyä suhteessa keihäänheittoon. Parempi olis katsoa todellisesti toteutuneita suhteellisia nostomääriä. Esim. tästä ME-taulukosta
http://www.girevoysport.ru/WR.htmnäkee että tempausten ja työntöjen suhteelliset nostomäärät vaihtelee reippaasti painoluokasta toiseen. Jos kuitenkin haluttaisiin joku keskiarvo, nykyistä reilumpi mutta silti yksinkertainen pisteytystapa, yksi vaihtoehto olisi kolmen suhde kahteen. Eli miesten geeässässä jokaisesta työnnöstä saisi kolme pistettä ja tempauksesta kaksi. Tai puolitoista ja yksi, tai viisitoista ja kymmenen, ihan sama, kunhan suhde on 3:2. Olis lähempänä todellisia lukuja kuin idän systeemin 2:1 tai Amerikan (muistanko oikein?) 1:1.
Tietysti, näihin ennätyksissä (jotka on kaikki idästä) toteutuneisiinkin nostomäärien suhteisiin on vaikuttanut olemassaoleva pisteytys, eli työnnön treenaamiseen on panostettu enemmän koska siitä on saanut enemmän pisteitä. Olennaista ei olekaan, pohjautuisiko pisteytys juuri tuohon ennätystaulukkoon vai johonkin muuhun, vaan että se olisi empiiristä.
Muuten, idän pisteytyssysteemi johtunee osittain siitä että siellä että työntö on MIESTEN nosto ja siten siitä pitää saada niin paljon enemmän kuin naisten nostosta, ja Amerikan systeemi taas siellä suhteellisen naispainotteisesta geeässästä