Kahvakuulaurheilu.net

Tuo oli hyvä, tunnistan muut paitsi agressiivisen käytöksen omista kisafiiliksistä.

Se olisikin hauskaa, kun joskus vaan ajautuis tuollaiseen onnistumisen kierteeseen

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Täytyy todeta, että mulla on omissa harjoituksissa ilmennyt Ei optimaalinen/ negatiivinen VAIN kun olen pyrkinyt panostamaan puhtaasti GS:ään. Menetin ensimmäisen kerran intohimon treenaamiseen, jota ei ole tapahtunut sen jälkeen kun olen urheilemaan alkanut. Tämä on suurin syy nykyiseen muutokseen, sillä harjoittelun täytyy olla mielekästä ja jos sillä saa vielä kohtuullisia tuloksia jossain itselleen toissijaisessa lajissa, niin hyvä juttu. Mutta jatkossa tulen pitämään huolen, että kaikki treenit mitä teen, ovat ennenkaikkea Optimaal./posit. - kategoriaa.

Kisatilanteessa täytyisi saada keskittyä omaan tekemiseen. Sen takia on pyllystä, että GS:ssä täytyy nyt osan nostajista lähteä tuomaroimaan toisen nostoja. Tai en tiedä onko se niin paha, jos on aikaa omaan valmistautumiseen, mutta itselle olisi minimissään 1h oltava välissä omaan suoritukseen. Agressiota on vähän turha hakea tässä lajissa, kun suoritus kestää 10 minuuttia, mutta sellainen näyttämisen halu, että nyt tanavie saa muut nähdä miten sitä kuulaa liikutetaan,on paikallaan. Itseluottamus on tärkeää.

Itselläni päivittäisen vireen vaikutus on kisatilanteessa aika olematon. Tulokset ovat liikkuneet aika samoissa lukemissa vaikka toisinaan kisapäivänä on ollut kaikki pielessä ja joskus taas intoa puhkuva olo. Ilmeisesti kisajännitys irottaa kropasta voimia huononakin päivänä.

Treeneissä on toisin, päivät vaihtelevat valtavasti. Aina virettä ei voi ennakoida vaan se voi olla surkea kevyiden päivien jälkeen ja joskus hyvä vaikka edellisenä päivänä olisi tullut tehtyä kova treeni. Yleensä kuitenkin palautumisen asteesta ja lihaksiston tilasta voi aavistella, mitä tuleman pitää.

Hyvin huonona päivänä haen ääripäitä eli teen ihan lyhyitä sarjoja raskailla (mitkä saattavat sujua hyvinkin) tai aivan kevyillä pitkää. Kolmas vaihtoehto on tehdä ei-kisaliikkeitä.

Tsemppi kisoihin haetaan omilla konsteilla. Kuten Juha Mieto aikoinaan totesi, joillekin sopii paijaaminen mutta hänelle riitatilanne . Useimmille kai jotain siltä väliltä. Itselleni kisaamisesa on vaikeinta rutiinien särkyminen kun treenaan aina aikaisin aamulla itsekseni. Odottelu ja kaikenlainen häslinki tekee olon kurjaksi mutta ei se juurikaan tuloksissa näy.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Tietty on päivittäisiäkin vaihteluita, mutta pääsääntöisesti mulla on treeneissä Optimaalinen/positiivinen ja kisoissa optimaalinen/negatiivinen. Kyllä mulla kehittymisen jano nostaa sen fiiliksen, jos on kerta kaikkiaan ei optimaalinen fiilis treeneissä, jätän treenin väliin ja pidän lepopäivän. Kisoissa on aina jännittynyt olotila, siksi multa menee kisoissa se "mahtava sosiaalinen- tilanne" vähän kuin ohitse.

_________________
Jos treenataan, treenataan täysii!