Kahvakuulaurheilu.net

Milloin tulisi käyttää intervallimetodia Kisaan valmistavalla kaudella ,vaiko kisakaudella
Milloin tulisi lopettaa intervalli harjoitukset Kokemuksia

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Intervalleja on miljoonaa erilaista. Sanotaanko että joka tarkoitukseen on omansa.

Kaikki riippuu tehojen ja palautuksen pituuden sekä treenin rasittavuuden suhteesta.

Määräintervalleja voi tehdä vaikka joka päivä, kun rasitusaste pidetään peruskestävyysalueella eli välillä hölkätään nopeampaa ja välillä hitaampaa. Sykemittarista on hyvä tarkkailla treenin rasittavuutta keskimääräisten sykkeiden perusteella. Itselläni kuulajumpat lukeutuu tähän kategoriaan, peruskestävyysalueella pyrin pitämään sykkeen ja vaihtelen tasaisesti tempauksen ja LC:n välillä, tempauksen aikana sykeet yleensä on peruskestävyyden ala-alueella ja LC:n aikana kipuaa peruskestävyyden yläalueille sekä jopa vauhtikestävyyden puolelle.

Tyypillisimmän kestävyysurheilijoiden intervallit on sitten vauhtikestävyyden yläalueella suoritetut pitkät noin 15-20 minuuttiset intervallit (kaksi intervallia), sekä totta kai maksmimestävyysalueella tapahtuvat 2-10 minuuttia kestävät intervallit (kokonaistyöaika intervalleissa yleensä sen noin 20 minuuttia). Pyykkösen treenigeneraattori on minun mielestä aika oiva esimerkki maksimikestävyyttä kehittävistä intervalleista, siinä on aika tarkalleen tuo 20 min työtä ja palautukset noin puolet tai jopa vähemmän työajasta. Toki se on kehitetty kahvakuulailun näkökannalta. Juoksijoilla tämmöinen treeni voisi olla niinkin simppeli kuin 5x1000 metriä ja palautukset noin puolet vedon ajallisesta kestosta. Näitä olisi hyvä tehdä aina ainakin kerran viikossa läpi vuoden, kahta kertaa pidetään aika tyypillisesti ehdottomana maksmina kisana valmentavalla kaudella jonka ylittäminen johtaa helposti ylirasitustiloihin ja heikkoon palautumiseen. Toki riippuu ihan siitä miten rasittavia nuo harjoitukset ovat.

HIIT on sitten yksi, jolla voidaan vielä piikkailla hapenottokykyä juuri ennen kisoja. Siis sellaiset HIIT-treenit kuten tabatta. Monesti HIIT:llä tarkoitetaan sitten seuraavakin kappaleen intervalliharjoittelun muotoa.

Sitten on vielä voimaa, nopeutta yms kehittävät ns. tehoa kehittävät intervallit. Nyrkkisääntönä se että tekniikan ja nopeuden pitää säilyä alusta loppuun kunnossa koska jos opetetaan hermostoa toimimaan tietyllä tavalla: esimerkiksi painonostajilla nopeiden etukyykkyjen tekeminen keskeytetään jos liike hidastuu, tai otetaan painoja pois tangosta. Sama homma pikajuoksijoilla. Palautukset on pitkiä eikä treenien rasitusaste saa olla korkea juuri siksi että jokainen toisto ja sarja sujuu hyvin. Näitä tyypillisesti tehdään ainakin kisaan valmentavalla kaudella nimenomaan kun halutaan opettaa hermosto toimimaan tietyllä tavalla... Toki myös tyypillinen voimaharjoittelu on tämän tyyppistä intervalliharjoittelua, eli lyhet työjaksot ja pitkät palautukset.

GS kisaa ajatellen,milloin tekisitte lyhyitä over pacella tehtyjä intervalleja Ja kuinka paljon

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Itse teen overpace vetoja kokoajan oli sitten mikä tahansa kausi meneillään, kovakondis-kausi tai huippukondis-kausi..

Kerran viikkoon ainakin yksi treeni jossa teen 1-3minsan settejä lujaa, kaiken kokoisilla kuulilla, päivän fiiliksen mukaan määrät.

Usein oon ottanut nyt myös treenin päätteeksi treenipainolla 1 minuutin maksimi repäisyt

_________________
"Kurkkua, kyrsää ja roganohvii. Roganohvi menee nimittäin tonne reitee aika hyvin.."

Verkun ohjelmassa intervalleja tehtiin pääasiassa kisaan valmistavalla kaudella. Alussa lyhyitä intervalleja joista mentiin pitempiin kisakautta lähestyttäessä.

Ratsinkiylla ja Rudnevillahan on kanssa ollut intervallit etenkin työntö ja LC ohjelmissa joissa lyhyempää ylipacellista on alussa ja lopussa mennään pitempään intervalliin lähemmäs kisatempoa.

_________________
Koska sivistys on pinnallista...