Tehdään tästä keskustelusta uusi ketju, kun muuten hyvä keskustelu hukkuu tuonne 'Oma ennätys' ketjuun. Eli koko homma lähti tästä:
viewtopic.php?f=7&t=1764&start=96tavasti kirjoitti:
pyykkonen kirjoitti:
LC:ssä liikkeen pitäisi pysähtyä kaksi kertaa: riven jälkeen kuulat rinnalle ja yläasennossa polvien ja kyynärpäiden ollessa lukittuina. Lisäksi käsien tulee suoristua ennen jalkoja, eli liikkeen pitää olla työntö, ei punnerrus.
Veikkaan, että nuo omani ovat sellaisia, että ei paljoa pysähdyksiä ole. Ja tuosta käsien ja jalkojen suoristumisen ajastuksesta ei kyllä minkäänlaista hajua.
...
Näin oman kuntoilun kannalta lienee ihan sama, ja jos alkaa jotain kisatekniikkaa miettiä niin menee pian mielenkiinto koko hommasta.
pyykkonen kirjoitti:
Siinä mielessä kyllä, että varmasti kaloreita palaa saman verran. Kuitenkin kuntoilijallekin on varmasti hyödyllistä tiedostaa missä asennossa milloinkin on ja missä järjestyksessä liikkeen vaiheet tapahtuvat. Onhan se vähän niinkuin turvallisen nostamisen edellytys.
Toki on asioita joiden tiedostamisesta ja miettimisestä on hyötyä, mutta onko kaiken suhteen asiat niin yksioikoisia? Nyt en ainakaan voinut välttyä mielikuvalta, että yksioikoisesti minulle kommentoineet ovat ajatelleen 'hyvä tekniikka tarvitaan turvalliseen harjoitteluun, GS kisoihin on määritelty millainen tekniikka pitää olla -> jos et noudata kisatekniikkaa on tekniikkasi turvaton'. Jos nyt ajattelette ihan koko ketjun, joka kohdan ajatuksella, onko asia näin?
Olen aika pitkään käynyt bodypumpissa, ja siellä juuri korostetaan, että nivelet eivät saa mennä lukooon, juuri turvallisuuden kannalta. Lähtökohtana on, että kuka vain voi mennä 'kylmiltään' mukaan, ja ei riko itseään. Ja täytyy sanoa, että en ole pumpissa kertaakaan saanut itseäni rikki, lihaksia toki kipeäksi.
Taas kahvakuula
kisatekniikkaan kuuluu oleellisesti nivelten lukitseminen. Ymmärrän hyvin miksi kahvakuulan kisatekniikkaan kuuluu nivelten lukitseminen ja pysähdykset. Suorituksista saadaan näillä säännöillä helposti yhteismitallisia.
Mikä noiden nivelten lukitusten vaikutus sitten on keskinkertaisen aloittelijan turvallisuuteen? Ei välttämättä positiivinen. Pysäytyksillä ei sinänsä kuvittelisi olevan mitään negatiivista vaikutusta. Pysäytykset rauhoittavat tahtia, joka voi olla hyvä. Toisaalta, jos haluaa vetää treenin 'täysillä', niin pysäytysten kanssa pitää käyttää isompia painoja jotta pysyy samar asitustaso ja isompi paino tietää isompia riskejä?
Ja sitten jos niveliä lukitaan, niin niiden lukitusjärjestys, en pysty kuvittelemaan että silläkään olisi turvallisuuden kannalta merkitystä kun kyse on pienistä muutoksista oikenemisen ajoituksessa? Liike voi kuormittaa eri lihaksia hieman eri tavalla, mutta entäs sitten? Pumpissa käydessäkin olin aina selityksistä 'jos teet tämän näin se meneekin tuolla eikä tällä lihaksella' kysymysmerkkinä 'No mitäs sitten?'
Itse en tiedä liikuntatieteistä enkä fysiologiasta mitään, mutta kun katselee kuinka erilaisia koulukuntia eri laidoilta löytyy, niin en menisi vannomaan että on olemassa yhtä oikeaa totuutta. Esimerkiksi kahvakuulailijoiden mobbauksessa käyttämät nopeat käsien pyöritykset ja lantion pyöritys ovat välillä olleet ihan kiellettyjä ja tyhmiä juttuja, ja nyt sitten taas ei. Ota näistä selvää.
Minun näkökulmani ei ole kisailu, vaan oma hyvinvointi. Jokseenkin oleellisin asia minulle kuntoilussa on pääkopan hoitaminen. Homma on lepoa aivoille, ja siinä samalla kroppakin saa treeniä. Treenatessa asiat jotka eivät liity treenaamisen turvallisuuteen ja mukavuuteen ovat vain rasite, jotka vähentävät homman mielekkyyttää.
Heikki kirjoitti:
Niin, ja tukeva tekniikkapohja tekee mahdolliseksi kunnon kehittymisen seurannan. Onhan se kiva katos tietää, että työntö on työntö on työntö lukee se treenipäivyrissä milloin vaan. Monet kerrat on puhtaan tekniikan ja intensiteetin välillä taitettu peistä esimerkiksi kovin kilpailuhenkisessä crossfit-viitekehyksessä. Siellä nimittäin on nettiyhteisössä tapana lyödä päivän treenin kommentteihin aivan mielettömän kovia aikoja täysin tuntemattomilta suuruuksilta, joita ei sitten kisoissa näy. Pointtina siis, että tekniikassa falskaamalla huijaa vain itseään.
No se on toki totta, että jos tuloksia aletaan vertailla muiden kanssa pitäisi niiden olla yhteismitallisia. Itse itseään vastaan kilpailevalla ei sen nyt niin pilkun tarkkaa ole. Kyllä minä tiedän että minun suoritukseni olivat ihan kunnollisia, vaikka ne eivät luultavasti kisoihin kelpaisikaan. Toki tietysti kisailumielisten mielenrauhan kannalta parempi etteivät epäorttidoksiset heilujat tuloksiaan turhaan foorumille postaile.
Lisäksi itsekseen harrastajalle se tarkasti mittaaminen ei ole edes niin välttämättömyys, tai ainakaan minulle. Jos minä nyt teen 100 toistoa 16 kg:lla, ja vuoden päästä 120 20 kg:lla, niin kyllä minä siitä tiedän että muutoksta on tapahtunut. Mistään pikku pilkuista en ole edes kiinostunut. Esimerkkinä, viime kesän ajelin nojapyörällä ilman mittaria, kun en nyt vaan viitsinyt asentaa. Toki se olisi ollut kiva tietää kuinka pitkästi tuli ajeltua, tai millä keskinopeudella, mutta ei se minulle ole niin suuri asia.
No, tulihan pitkä sepustus, mutta josko loppuun nyt se varsinainen asiakin
Jos ei ihan aikuisten oikeasti ajatellaan asiaa puolueettomasti, niin mikä osa kisatekniikasta on vain mittaamista varten? Ja jos haluaa vain turvallisesti harrastaa, niin kannattaako jotain tehdä eri tavalla?