Kahvakuulaurheilu.net

On tässä tullut mietittyä, osaksi muutamien täälläkin käytävien keskuteluiden johdosta, mutta myös omista syistä, että miksi treenaisi vain kahvakuulilla? Kahvakuulillakin voi toki treenata monella eri lailla, joista kärjistetysti voisi jaotella GS- painotteisen harjoittelun, maksimaalista voimantuottoa / maksimaalista staattista voimantuottoa tavoittelevan, korkeaintensiivisen intervalliharjoittelun, sekä kevyempää jumppaa ja kaikkea näiden väliltä.

Olen kuitenkin itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että on tavallaan vähän tyhmää unohtaa kaikki muu. Itse uskon, että omakehonpainoliikkeistä olisi monelle jopa enemmän hyötyä kuin kahvakuulasta. Toki yhdistämällä dynaamiset okp-liikkeet, sekä staattista voimaa vaativat okp-liikkeet kuulilla tehtäviin liikkeisiin, sekä mahdollisesti vielä tangolla tehtäviin voimaharjoitteisiin, päästäisiin kaikista parhaisiin tuloksiin. Mutta tuosta voisi ihan hyvin jättää tankoliikkeet pois ja silti saada helevetinmoisia tuloksia aikaan!

Omakehonpainoliikkeet voivat siis olla puhtaasti lattialla tehtäviä, tai renkailla, tai leuanvetotangossa, tai köysissä tai tai tai.... jo pelkästään etunojapunnerruksia voisin näyttää tältä istumalta yli tusinan verran. Eli jos joku nyt ajattelee, että niistä loppuu haasteet aika nopeaa kesken, niin voin sanoa, että olet väärässä ja voin mielelläni sen Sinulle todistaa.

Tätä ihmettelen varsinkin sen takia, että monella ei ole kovin laajaa kuulasettiä käytössään. Miksi ei siis opettele haasteellisia juttuja ilman kuulaa ja siten nostaa omaa suoritustasoaan aivan uusiin sfääreihin?

Ja tämä on tarkoituksella täällä harjoittelu-osiossa, joten ei mitään lässyttämistä GS:stä! GS on cool, mutta ei sitä kukaan jaksa 24/7/12!

Samaa mieltä ja meillä on jengi ainakin tykännyt kovasti kun käytetään suht joka treenissä kehonpainojuttuja. Joskus lämmittelyyn, joskus treeninä tai molempiin.
Usein myös yhdistetään kuulaliikkeisiin.

Vaihteluhan virkistää ainakin jos hakee nimenomaan sitä yleistä toiminnallista jumppaa.

_________________
Punire Corpus, Firmo Animus.

Tehokkuudeltaan kahvakuulaa vs omakehonpainoliikkeet on vaikea verrata, koska molempia voi tehdä niin eri tavoilla. En tiedä, mielletäänkö erilaiset loikat ja hypyt omankehonpainoliikkeiksi, mutta niitä voi olla aika vaikeaa korvata kuulilla.

Omankehonpainoliikkeiden suurin ongelma on se, että niistä ei ole ihan helppo koostaa mielekästä aerobista kokonaisuutta ellei ole aivan hirmukunnossa. Kevyillä kuulilla voi tehdä palauttavan treenin, mutta oma paino on miltei kaikissa asennoissa sen verran suuri vastus, että homma menee hapotuksen puolelle, jos pitkään tekee.

On totta, että punnerruksia ja muita omankehonpainoliikkeitä voi varioida, mutta silti niiden tekeminen tuntuu itsestäni tylsemmältä kuin kuulatreeni.

Jos GS- treeniin liittää muita kuulaliikkeitä, en näe kovin suurta tarvetta saati tilaa omankehonpainoliikkeille ellei tavoite ole nimenomaan kehittyä niissä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Okp-liikkeet eivät ole pakko olla aina aerobisia, toki monesti ovat sellaisia missä sykkeet nousevat todella korkealle, mutta riippuu paljon suoritustavasta ja tavoitteista. Kevyet mobilisaatioharjoitteet ja ballistiset venyttelyt voi suorittaa suhteellisen kevyestikin, myös palauttavana harjoituksena. Ja sen kestonhan on itse helppo säädellä, joten olettaisin, että olisi helpompaakin, kuin kuulilla. Ei tarvitse aina olla burbeeta vääntämässä.

Erilaiset loikat, box-hypyt ovat erinomaisia plyometrisiä harjoitteita alaraajoille ja ihan ehdottomia, kun halutaan kimmoisuutta jalkoihin.

Jos tavoite on kehittää itseään monipuolisesti, niin nimenomaan silloin mielestäni moni voisi saada harjoittelusta enemmän irti opettelemalla erilaisia okp-liikkeitä, kuin että yrittää pakonomaisesti tehdä kaikki harjoitteet kuulilla. Raskaat, kevyet, maksimaalista jännitystä vaativat, "rennot" dynaamiset...

toki JOS haluaa harjoitella vain kuulalla, niin mikäs siinä. Nyt vain ajatuksena, että olisiko kokonaisuuden kannalta parempi tehdä myös muuta, sillä kuula on kuitenkin vain yksi työkalu. Toki pirun hyvä sellainen!

Okp-liikkeillä (niinkuin minä ne käsitän) on mielestäni aika vaikeaa tehdä aerobista pk-harjoitusta, missä syke pysyy pitkään tasaisen maltillisissa lukemissa ja on lihaksistolle palauttava. Mobilisaatio yms on sitten eri juttu. Esimerkiksi pitkä sarja OALC:tä vapailla kädenvaihdoilla on esimerkki kuulatreenistä, minkä tyyppistä rasitusta on aika vaikeaa saada aikaiseksi okp-liikkeillä.

Okp-liikkeet ovat perinteisesti olleet kestävyysurheilijoiden tärkeä tukiharjoite, joskin viime aikoina silläkin suunnalla painopiste on siirtynyt lisävastuksilla tehtävään voimaharjoitteluun. Itselläni on hyviä kokemuksia okp-liikkeistä esim hiihdon tukena. Toki niitä käytetään paljon myös palloiluissa, kamppailulajeissa yms. Voimailijat tekevät kai niitä aika rajoitetusti, koska lajitreeni kuormittaa lihaksistoa niin paljon.

Kumminkin väline antaa enemmän mahdollisuuksia ; jos vaikka olkapää ei kestä punnerruksia, kapenee okp-treeni aika lailla, mutta laitteilla, kuulilla tai muilla painoilla saattaa pystyä tekemään vielä hyvin monipuolisia ja tehokkaita treenejä. Vastaavia esimerkkejä löytyy muistakin vammoista.

Okp-liikkeet ovat tulleet muotiin jonkinlaisena vastareaktiona laitteisiin painottuvalle bodaustyyppiselle ajattelulla ja hyvä niin. Tämä on sitten välillä mennyt överiksi, kun mitä tahansa okp-liikettä on alettu pitää ihmeliikkeenä. Ei joku tavallinen leuanveto tai dippipunnerrus loppujen lopuksi paljon poikkea taljavedoista tai ojentajapunnerruksista vaikka kroppaa joutuukin hiukan jännittämään.

Hyvät okp-liikkeet opettavat lihasten yhteistoimintaa ja ovat hyvä tai välttämätönkin osa kilpaurheilijoiden harjoittelua. Kuntoilijan jokapäiväiseen käyttöön ne sópivat minusta huonosti.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Mun mielestä taas okp-liikkeet sopivat kaikille kuntoilijoille mainiosti. .
Tietenkin on niitä joiden treeni menisi yksitoikkoiseksi itselleen sopivien liikkeiden vähyyden vuoksi, mutta perus terveelle ihmiselle okp-liikkeet sopivat ja itse pidän ajatuksesta ettei liikuntaan tarvita aina huippuvermeitä tai välineitä.

Olen täysin eri mieltä! Siis tuon viimeisen lauseen suhteen. Tuo ensimmäisen lauseen ensimmäinen virke jo vahvistaa sen, MIKSI KUNTOILIJOIDENKIN PITÄISI NIITÄ JUURIKIN TEHDÄ!! Loppu on kiinni tekijästä itsestään. Osa liikkeistä vaatii opettelua ja rauhallista etenemistä yksinkertaisesta variaatiosta haasteellisempaan. Toki jos on olkapää paskana, tai vastaavaa, niin se muuttaa tilannetta, mutta tämän takia on tärkeää kehittää itseään ensin helpommilla variaatioilla ja fyysisten ominaisuuksien kehittyessä siirtyä haasteellisempiin juttuihin. Näin voi jopa päästä niistä ongelmista eroon...

Erilaiset leuanvedot ja vaikkapa dippipunnerrukset renkailla ovat aivan eri maailmaa, kuin taljaliikkeet ja mitkälie punnerruslaitteet. Jo pelkästään se, että väittää moista, kertoo aika paljon siitä, miten suuresti on käyttänyt aikaa näiden asioiden sisäistämiseen...

Kehonrakennustyylinen harjoittelu on asia erikseen. Osaksi! Siinäkin mielestäni tulisi löytyä näitäkin liikkeitä, jotka ylläpitävät voimantuoton lisäksi nivelliikkuvuutta, sekä lihasten elastisuutta. Parantaa lihasten hermotuskykyjä, jolloin siitä pumppailustakin saa enemmän irti.

Ajatellaanpa peruskuntoilijaa, jolla on vaihoehtoina tehdä vaikka kotona okp-liikkeitä tai mennä salille treenaamaan vapailla painoilla/laitteilla, ehkä myös kuulilla. Sen tavallisen kuntoilijan taidot riittää tekemään muutamaa okp-liikettä, jolloin treeni jää yleensä aika lyhyeksi ja jonkin vamman vaivatessa supistuu entisestään tai jää kokonaan pois. Jos sama kaveri menee salille, kyllä siellä avautuu mahdollisuuksia hyvin monenlaiseen kuten selkeään voimaharjoitteluun raskailla painoilla tai kuntouttavaan laitteilla tai kaikkeen siltä väliltä sekä toki myös aerobiset laitteet. Näitä voi sitten vaihdella ja rasitusta rytmmittää niin, että lähes päivittäinen treenaaminen on mahdollista ja mielekästä, mutta onko sitä punnerrusten, vatsarutistusten ym tekeminen päivästä toiseen?

Toki salillakin voi lintsata tai treenata tehottomasti/järjettömästi, mutta se tarjoaa kumminkin hyvät puitteet monipuoliseen ja ennen kaikkea mielekkääseen treenaamiseen. Enkä tarkoita nyt vimpan päälle laitteita vaan ihan mitä tahansa välinettä, kyllähän vaikka jokin koroke edesauttaa Jukan mainitsemien hyppyjenkin tekemistä.

Mikä tahansa väline oli se sitten kuula, lähentäjä-loitontajakone tai levytanko antaa aina lisää mahdollisuuksia eikä koskaan rajaa mitään pois, jos vain tyhjää lattiatilaa punnerteluille jää .

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Kirjoitin viestissäni, että TAVALLISET leuat ja dipit, joita kuntoilijat yleensä tekevät. Minusta perusleuanveto nyt ei hirveän paljon ihmeellisempi liike ole kuin raskas ylätaljaveto eikä (dippitelineessä tehty eli vierekkäiset tangot) dippi kehitä koordiaantiota/toiminnallisuutta tms mitenkään hirveästi enemmän kuin joku laiteliike.

Jos saisit luvan jatkossa tehdä vain yhtä lihaskuntolikkettä, valitsisitko punnertelun tai leuanvedon tyyppisen okp-liikeen vaiko thrusterin/etukyykyn tapaisen levytanko/kuulaliikkeen?

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

jos omat omakehonpainoliikkeet pyörii vatsarutistusten, etunojapunnerrusten ja kyykkyjen ympärillä, niin ymmärrän tämän ajatuksen että siitä tulee nopeasti yksitoikkoista ja pitemmän päälle(aika nopeaakin) suht tehotonta. Jos siis ajatuksena on progressiivinen kehittyminen. Tämä ei kuitenkaan ole se mitä itse tarkoitan omakehonpainoharjoittelulla ja kun siihen maailmaan tutustuu, käsitys muuttuu ihan tyysti siitä, miten sitä kroppaa onkaan mahdollista käyttää hyödyksi.

Toki suosittelen perusliikkeitä tangolla jos siihen on vain mahdollisuus, sekä kuulaliikkeitä ehdottomasti. Totuus on, että peruskuntoilija, jolla ei ole kokemusta kuntosaliharjoittelusta, saa huomattavasti vähemmän irti sen tyylisestä harjoittelusta, kuin kokenut henkilö. Toki tämä on kaikissa harjoittelumuodoissa, mutta se kokematon henkilö nimenomaan hyötyisi tietyistä okp-liikkeistä ja tietyistä kuulaliikkeistä enemmän kuin laiteharjoittelusta, joka ei kehitä kehonhallintaa, liikkuvuusominaisuuksia, eikä juurikaan lihasten hermotusta(Vs. vapaat liikkeet).

Toinen juttu on sitten halu panostaa oppimiseen, tai onko aikaa opetella uusia juttuja. Kaikilla ei ole aikaa, eikä halua, mutta jälkinmäiseen voi ulkopuolisena vaikuttaa tuomalla näitä juttuja ihmisten tietoisuuteen. Kuten nyt on kuulaa tuotu.

Minunkin mielestäni okp harjoitukset ovat hieno juttu ja hyvä asia. Itselläni ei vaan ole mitään vaikeuksi ymmärtää miksi niitä ei tehdä. Oman kehon painolla tehtävistä liikkeistä kovin suuri osa on monelle liian raskaita. Kun painoa alkaa olla vähän enemmän, ja viimeksi on tullut liikuttua joskus koulun liikuntatunnilla 15-30v sitten. Näillä taustoilla monelle etunojapunnerrukset ja leuat ovat mahdoton haaste. Vaatii viikkojen yrittämistä ennen kuin saa yhdenkään tehtyä, ja useimmilla ei siihen riitä motivaatio. Ja niistä liikkeistä mihin riittää, monille kaiken maailman hyppelyt ja heiluttelut tuovat vain mieleen koulun liikuntatunnit ja niiden masentavuuden. En tiedä koskahan koululiikunnasta saataisin liikunnan ilon opettamista eikä kilpaurheilu-painotteista.

TRX-tyyppinen (renkailla jalat maassa) tehtävät treenit taitavat olla poikkeus okp jutuista, niitä pystyy tekemään jokseenkin jokainen, ja vaikeusastetta pystyy kasvattamaan liukuvasti jonkin aikaa (siihen asti kun jalat ovat maasta irti). Lisäksi ne ovat sellaisia joihin ei ole koululiikunnasta ennestään traumoja.

Kuulan tai painojen kanssa jokainen voi ottaa sen kokoisen raudan jolla pääsee alkuun, eikä harjoittelussa ole ensin masentavaa kuukausien alkuvaihetta jossa ei oikein voima riitä mihinkään. Erillisen painoin kanssa voi kehityksen mukaan ottaa isompaa rautaa sitä mukaan kuin voima riittää. Ja on helpompaa tehdä joko isolla painolla lyhyttä sarjaa, tai pienellä pitkää, sen mukaan mitä milloinkin haluaa tehdä. Lisäksi monelle motivaatiotekijänä saattaa olla mitattavuus ja mahdollisuus tuloksilla kehuskeluun. Reippaasti ylipainoisen leuanveto- ja punnerrustuloksilla ei paljoa pääse elvistelemään kovin äkkiä, mutta irtopainoilla (kuula tai tanko) vähän paremmin. Ja vaikka ei edes muille elvistelisi, niin motivaatio kehittymisestä ihan itselleen.

Haasteellisuuden puuttuminen okp treenistä on ainakin itselleni käsittämätön ajatus. En usko saavuttavani tasoa jossa yhden käden leuanveto tai yhden käden heittopunnerrus olisi tylsää, liian kevyttä puuhastelua.

Itse olen okp-liikkeet löytänyt samoihin aikoihin kuulan kanssa. Kun taustalle oli haettuna pohjaa ryhmäliikunnasta (BodyPump ja BodyCombat), niin liikkeelle pääsi ilman itkemistä. Eipä sitä kai oikeasti tarvitsisi mitään muuta kuin jumppamaton ja voimistelurenkaat, mutta ne muut välineet tarjoavat suuremman paletin erilaisia liikkeitä mitä tehdä. Ja vielä kun saisi välikatolle koolaria että saisi itselle renkaat kattoon...

Tietysti jos löytyy linkkejä hyviin okp-harjoitteisiin niin innolla otetaan vastaan!
Onkos muuten yhtään aktiivista suomalaista keskustelufoorumia jossa okp-harjoitteista keskusteltaisiin?

_________________
Jos veri lakkaa maistumasta, kyseessä on tauko

Fitness kuulailija ja kahvakuulan väärinkäyttäjä vuodesta 2010
Suinulan kuulatreenit: http://harjulanhalla.fi/salivuorot.php

Valitsisin kemian perusteet oppitunnin ja niillä tiedoilla rakentaisin ydinpommin, jotta voisin räjäyttää koko telluksen atomeiksi, sillä en haluaisi elää maailmassa jossa saisi tehdä vain yhtä liikettä.

Tangolla tehty rinnalleveto syväkyykyllä ja työntö olisi varmasti se liike, johon panostaisin, jos muuta ei saisi tehdä. Mutta tähän on hyvä syy, miksi sitä näkee harvoin tehtävän. Vaatii aivan pirusti aikaa oppia tekniikka niin, että siinä saisi liikuteltua isoja painoja.

Ennenaikaan painonnostajat tekivät todella paljon gymnastic- juttuja, sekä painijuttuja. Nykyäänkin varmasti edelleen ja muutenkin painonnostajat ovat atleettisuudessaan aivan eri luokkaa kuin vaikkapa voimanostajat.

Tästä samaa mieltä ja olen hiihtofoorumeilla pauhannut okp-liikkeiden puolesta levytankoharjoittelua vastaan .

Mutta, mutta...kun törmää ihmiseen, joka haukkuu kuulan, "koska sen painoa ei voi säätää" ja kehuu maasta taivaaseen okp-liikkeet, niin onhan siinä aikamoinen ristiriita. Jankutan edelleen, että okp on peruskuntoilijalle jatkuvassa käytössä liian suuri tai ainakin yksipuolinen vastus. Olen todella kiinnostunut kuulemaan, miten okp-liikkeillä tehdää "kuulalenkin" tai jonkin kevyen kestävyysharjoituksen kaltainen keskeisverenkiertoa kuormittava, mutta lihaksistoa palauttava tasarasituksinen harjoitus ja jos sellaisen pystyy suunnittelemaankin, onko se läheskään mielekkäin tapa.

Teen itse jonkin verran okp-liikkeitä ja tulihan tuota Jokkeria jauhettua silloin tällöin vuosikymmeniä, minusta tehokkain kokeilemani treeni hiihdon ja soudun tapaisiin lajeihin. Toisaalta nykyhiihtäjät tuntuvat yhä enemmän penkkaavan ja kyykkäävän ja jättävät okp-liikkeet vähemmälle.

Jos mennään hyvin vaativiin okp-liikkeisiin kuten vaikeat rengasliikkeet, niin toki haastetta ja mahdollisuutta kehittymiseen löytyy taivaisiin asti. Saattavat toimia myös kuntouttavina, jos tekijän oman kehon tuntemus ja hallinta todella hyvä. Että peruskuntoilija jaksaisi/ehtisi niihin kunnolla syventyä, en oikein jaksa uskoa ja silti välineharjoittelulle tai yleensä muulle treenille jää mielestäni oleellinen rooli.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Nyt mä olen varmuuden vuoksi samaa mieltä kaikkien kanssa etten ärsytä:)

Mutta mä pidän näitä okp-liikkeitä vaikeina, tehokkaina, hyödyllisinä, tarpeellisina, vaihtelevina mutta kaiken kaikkiaan mahdottomina markkinoida ihmisille.

Mä olen vasta viime aikoina alkanut itsekin heräämään voimistelun hyvyyteen. Olenkin ajatellut nyt opetella perusvoimistelua kaiken muun ohella. Rekillä, renkailla, permannolla yksi liike kerrallaan, joita olen ennen pitänyt vaikeina tai mahdottomina.

Tähän liittyy sekin, että vanhemmiten ihmisen suhde uuden oppimiseen muuttuu. Milloin olet esimerkiksi viimeksi opetellut jotain sellaista, että vaikka tuhat ensimmäiatä yritystä on epäonnistunut? Lapselle tämä ei ole mikään ongelma, muuten meistä ei kukaan kävelisi.

Mä olen taas esimerkiksi opetellut nyt voimavetoa (muscle up) renkailla aika kauan. Vähääkää lahjakkaampi, vahvempi, kevyempi (tms. tekosyy) olisi sen jo tehnyt, mutta minämen. Uskon kuitenkin, että kun sen viimein onnistun tekemään, koen sen aika palkitsevana.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Heikki, tuo on juuri se asenne mitä vaaditaan! Ei mitään muuta. Jokaisella on jokin tietty lähtötaso ja jokaiselle löytyy ihan varmasti sopiva variaatio liikkeestä kuin liikkeestä. Kuminauhoilla saa kevennettyä kehonvastusta siinä määrin, että jokaisen saa vetämään leukoja, tai etunojapunnerruksia vaikka niitä ei vapaasti menisi yhtään. Silti siinä joutuu aivan erilailla hallitsemaan kehoa.

Ja noi sun liikkeet ei ole kyllä sieltä ihan helpoimmasta päästä! Uuden oppiminen on todella palkitsevaa. Itse saan uuden liikkeen oppimisesta enemmän mielihyvää, kuin esim. uudesta työntöennätyksestä, mutta tämä tietenkin yksilöllistä. Jos työntötulos olis mun ultamaalitavoite, niin silloin varmaan asia olisi toisin.