Kahvakuulaurheilu.net

Mä katon noita standardeja sillä silmällä, että ihminen jolla ei ole mitään poikkeavuuksia tai merkittäviä rajoitteita voi ne saavuttaa oikealla harjoittelulla. Eli varsinaista erityislahjakkuutta ei tarvita, harjoittelua kyllä. Sitten on ne poikkeustapaukset, joihin noita keskivertotuloksia ei voi soveltaa.

Esim merkittävän pitkät ihmiset eivät ihan helposti noihin lukuihin taivu.

Käpälän etukyykky kertoi varmaan siihen hommaan hyvin sopivista välityksistä ja pituus/paino-suhteesta enemmän kuin ehkä poikkeuksellisesta lahjakkuudesta.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Pitäisikö teidän mielestä kuntoilijan saada 1.5 x oma paino etukyykystä Jos pitää niin miksi pitäisi

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Minusta ei ole juuri mikään suoritus, mutta se on kyllä totta että kolmesta suuresta kyykky on vahvin alueeni. Veto oli aloittaessa tosi heikko, samoin kuin penkki. Heikki tuossa osui varmasti kyllä ihan oikeaan eli kyykky varsinkin etukyykky taitaa sopia omille välityksille. 200kg etukyykky on minustakin kova suoritus, niitä ei saleilla yleensä näe.

Itse en kuitenkaan usko että mitään tarkkoja kilomääriä tai kertoimia voidaan käyttää terveiden jalkojen mittareina millään muotoa.

Ei pidä.

Etukyykky tuntuu kiinnostavan, kun tämä on jo ties kuinka mones aihetta sivuava ketju. Mutta onhan liikekin hieno.

Saleilla tuli aikoinaan pörrättyä paljonkin ja näin kerran 165kg etukyykyn ja kerran 150kg. Siinä ne raskaat olikin. Ensimmäisen tekijä oli todella iso kaveri ja jonkinmoinen voimanostaja, mutta en toki liikkunut paikoissa, missä tosivoimailijat harjoittelevat.

Eipä kaikissa lajeissa tarvitse kyykkyvoimaa. Muistan takavuosilta Kalevan kierroksen voittajan, joka Juoksija-lehdessä kertoi, ettei pystynyt ottamaan 40kg takakyykyssä vaan yritykseksi jäi.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

40kg takakyykyssä nousee jo 12vuotiailta lätkäjunnuilta.

Ei pitäisi sinänsä, mutta jos se asiakseen ottaa, niin ei sen pitäis mahdotonta olla.

Miksipä toisaalta kenenkään pitäis jaksaa juosta 42 km? Tai osata feodaaliajan Japanin talonpoikaistyökalujen käyttöä kuolettavalla tavalla?

Nämä on just näitä "first world problems". Kun ei fyysistä suorituskykyä varsin enää hengissä säilymiseen tarvi, niin voi spekuloida...

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Niimbä Vierastan sellaisia ,pitäisi nostaa juttuja. Tietysti ymmärrän että johonkin saavutukseen voi tarvita määrätyn määrän perusvoimaa. Kuntoilijoilla ei niin tarkkoja määritelmiä

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Tähän vielä pitää palata:

Tämmöinen sivusto:

http://www.sportsci.org/2009/ss.htm#_Toc245522381

Muuten aika perushuttua 80-20 suhteesta perusmätön ja tehojen suhteen, mutta loppu puolella on pari mielenkiintoista hiihtäjillä tehtyä tutkimusta joissa testattiin hyvin tehollisen harjoittelun vaikutusta. Toisessa tutkimuksessa tutkimusjakso oli 5 kuukautta, eli paljon pidempi kuin tyypillisesti. Siinä kokeneiden urheilijoiden ryhmä jaettiin puoliksi, toisella MOD ryhmällä normaali 10-16 tuntinen harjoitusviikko normaalilla peruskaavalla (eli kutakuinkin tuo 80-20). Sitten toinen ryhmä oli ns HIGH, jonka harjoitusmäärä oli 12 tuntia viikko ja suhdeluvut liki päinvastoin eli 80% tehoja ja 20% peruskestävyysharjoitteua. Tehoilla tässä yhteydessä tarkoitetaan VK-aluetta tai sen yläpuolella tapahtuvaa harjoittelua. Käytännössä eroja ei ollut kun ryhmät testattiin tutkimuksen lopussa. HIGH ryhmässä oli kehitysti tullut ehkä aavistuksen verran enemmän, mutta se on toinen juttu että miten kisoihin valmistauduttaessa kävisi kun MOD ryhmäkin lisää tehoja.

Toinen tutkimus oli jossa tarkastelu aika oli kaksi vuotta. Otettin ryhmä joka harjoitteli peruskaavan mukaan 80-20 ensin vuoden. Sitten tarkastettiin että miten tapahtui kehitystä. Osalla porukasta tämä treeni upposi hyvin, toisella osalla taas ei ihan niin hyvin. Tämä porukka jossa kehitystä ei tapahtunut niin paljoa pistettiin tehokuurille. Eli kaava hyvin pitkälle kuten tuo yllämainittu. Ne joihin perustreeni antoi hyvin vastetta jatkoivat normaalilla kaavalla 80-20. Treenattiin taas vuosi ja sitten tutkittiin, tehoryhmä oli ottanut kohtuullisen ison harppauksen ja ottanut ilmeisesti ainakin kiinni 80-20 ryhmää.

Ja nämä molemmat ryhmät koostuivat kansallisen tason hiihtäjistä (500-700 tuntia vuodessa treeniä), muistaakseni Norjassa. Äkkiä laskien tuosta tulee vaivaiset 10 tuntia VK-treeniä tai kovempaa. Aika hirvittävä määrä enkä minä meinaa käsittää että miten tuo on ylipäätään mahdollista! Sääli sikäli että tehotreenejä ei eritellä sen kummemmin. Voihan siellä olla intervalliharjoittelua jossa palautustauot pitkiä ja ne lasketaan tehoharoittelun kokonaisaikaan.

Mutta että ilmeisesti tehotreeni uppoaa ainakin joihinkin ihmisiin hyvin. Voi sitten kysyä että kertooko tämä enemmän edeltävän harjoittelun puutteista kuin jostakin ihmistyypistä jolle tehot sopii paremmin. Samalla sivulla kun mainittaan ihmisistä joille teho-treenejä sisältävän vuoden jälkeen perusmättövuosi saa aikaan huomattavaa kehitystä, tosin silloin harjoitusmäärät ovat nousseet aika paljon.

Mark Allen muistaakseni ainakin kertoi että hänellä teho- ja määräkaudet vaihteli ihan sen mukaan kumpi milloinkin antoi enemmän vastetta, kun peruskestävyysharjoittelun kehitys tyssäsi niin se oli merkki tehojen lisäämisestä ja kun tehojen kehitys alkoi junnata paikoillaan niin sitten taas perusmätön seuraan. Toki Allen teki vain kaksi tehollista treeniä viikossa tehokkaallakin kaudella, mutta täyden matkan triatlonistit onkin vähän oma lukunsa.

menen muuten tänään mielenkiintoiseen testiin, jossa testataan mm. yli 200 kilon etukyykkääjän lihasaktiivisuutta sellaisilla pirun siisteillä pyöräilyshortseilla, joissa on lihasaktiivisuutta mittaavia antureita. Itse menen mallinukeksi hyppimään pistoolikyykkyjä ym. yhden jalan juttuja. Mielenkiintoista nähdä tuloksia ja ehkä saa vähän myös vastausta siihen, voiko yhden jalan kyykkyjä verrata millään muotoa kahden jalan kyykkyihin.

wau! Kerrohan jukka sit tuloksia täälläkin. Tosi mielenkiintoista.

_________________
Ninni - muikea valkku
http://niinasalonen.com -- http://gslieto.blogspot.com

Tuntuu hurjalta, että joku treenaisi vuosia hiihtoa noilla tehoilla. Jotkut norjalaiset huippuhiihtäjät ovat nimittäin vime vuosina alkaneet käyttää n.s. blokkihajoittelua, missä tehdään lähes pelkkää tehoharjoittelua kahdesti päivässä, mutta tuollainen blokki kestää muutamasta päivästä enimmillään kahteen viikkoon ja sitten ollaankin jo niin puhki, että palautellaan pitkään.

Toisaalta joskus 50-60-luvuilla mm kestävyysjuoksua ja soutua treenattiin aika kovilla tehoilla intervallisysteemeillä. Kohtalaisia tuloksiakin tehtiin, mutta noin harjoitelleiden ura jäi yleensä varsin lyhyeksi.

Jos 80% mennään Vk-alueella tai yli, niin tosiaan mittaustapa ratkaisee eli jos mitataan ajassa, niin periaatteessa juuri VK-kynnyksellä tehtävillä n.s. määräintervalleilla pitkillä palautuksilla homma ei ole kovin vaikea ja kilometreissä mitattunakin ehkä järjellinen. Mutta jos ohjelmaan sisältyy myös jonkin verran todella kovia rypistyksiä ja pitkiä yhtäjaksoisia VK-treenejä, se on tosi kova.

Muuten ihmettelen, miksi tällaisissa testeissä järjestään mitä kummallisimmilla ohjelmilla saadaan järisyttäviä tuloksia, mutta kuitenkaan huiput eivät niitä yleisesti tai ollenkaan käytä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Kuntoilijasta puhuttaessa, ei välttämättä.

Kuitenkin mille tahansa voima- tai teholajin harrastajalle tuo on mielestäni hyvä tavoite. Käyttäisin vielä monesta syystä etukyykkyä takakyykyn sijaan. Itsellä on juurikin tämä 1,5x oma paino etukyykky alkavan talven tavoitteina. Nilkkaremontti antoi projektille ikävästi takapakkia, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. En varsinaisesti hyödy siitä paljoakaan omaa lajiharrastusta ajatellen, mutta se on vaan mielestäni siisti juttu saavuttaa. Muutenkin tavoitteita on hyvä olla ja vielä deadlinen kanssa. Muuten useat jutut vaan jää leijumaan ilmaan.

Dan John (all-round kova jätkä) kirjoitti T-nationiin hyvän artikkelin "standardeista" ja tavoitteista. Tykkään erityisesti tuosta "game changer" -sanasta. Ehkä joku oikeasti huomaakin eron kentällä, kun jonkun noista tavoitteista saavuttaa.

http://www.t-nation.com/free_online_article/most_recent/figuring_out_your_life_and_lifting_goals&cr=



Aika siisti homma! Raportoi tosiaan tuloksia, kun niitä tulee.

_________________
super-sets.com
rumbleroller.fi

Olen seurannut tätä kyykky keskustelua ja itsekseni ihmetellyt, että on se aika kova tavoite eteenkin naiselle; ottaa etukyykyssä 1,5*oma paino. Mutta sitten huomasinkin, että se on naisille vaan 1*oma paino. Huh Ja sehän menee, jopa sarjana. Olis se hienoa, kun sais sen vielä rinnalle ja suorille käsille...

_________________
Jos treenataan, treenataan täysii!

Oli ihan mielenkiintoinen testi. Valitettavasti se kova kyykkääjäheppu ei päässyt paikalle, mutta itse tein seuraavat liikkeet:

1. korkean boxin päältä yhden jalan kyykky/ ponnistus (tämä on "itse kehittämä" harjoitus nimenomaan syvän kyykkyasennon kehittämiseen)
2. pistoolikyykky
3. pistoolikyykkyhyppy boxin päälle: pienellä ponnistuksella korkean boxin päälle ja syväkyykyn kautta matalemmalle boxille. Tässä kiinnostaa varsinkin uusimpien tutkimustulosten näyte, joissa syväkyykyt parantavat ponnistuvoimaa enemmän kuin vajaat kyykyt.
4. pistoolikyykky jalan takaa (lukekaa uusin fightsport! )
5. etukyykky 100 kilolla
6. etukyykky 50 kilolla + noin 50 kilon vastus vastuskuminauhoista

Katsotaan mitä tulokset näyttävät. Näin mututuntumalla veikkaisin siltikin, että etukyykyt voittivat, mutta kuminauhojen lisä toi kyllä oman sysäyksen yläasentoon. Sen huomasi pakaroissa ja takareisissä. Eniten odotan infoa pistoolikyykyistä ja toisaalta tuo boxin päältä ponnistus. Siinä kun on tarkoitus nimenomaan takareiden aktivointi.