Kahvakuulaurheilu.net

Asian ytimessä

_________________
aka traanitapiiri
Valiokunta | Koti | Kuulasauna | Katsoo ne jotkut golfiakin

Mielenkiintoinen väite, että edes crossfitin huiput eivät treenaa niinkään crossfit-tyyppisesti. Olen tuota joskus miettinyt, että kestääkö fysiikka jatkuvia tehoja.

Muuten aika selkeästi massiivisen voimailijan näkökulmiin painottuva juttu.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Olihan siinä ihan asiaa eikä mitenkään pahasti sanottu. Ehkä monilta ihmisiltä kateissa oleva asia. Hikiliikunta on eri juttu kuin tiettyyn tavoitteeseen tähtäävä treenaus. Molemmat voi mun mielestä olla kuntoilua.

Jos ei ole kilpatavoitteita eikä lajissa kisaa miin silloinhan on aina ns. kuntoilija.

Tuo crossfit-tyypinen treeni käytännössä tarkoittaa kait sitä että ei ole erikseen kisaan valmistautumiskausia tai peruskestävyyskausia, koska periaatteessa ei kisata vaan pyritään olemaan fyysisesti huippu kunnossa kokoajan. Siis tuo on se periaate josta olen lukenut.

Eli ensimmäinen juttu jonka crossfit-huiput rikkoo "crossfitin-ideologiaa" vastaan on juuri tuo treenien jaksottaminen kisoja varten, voisi sanoa että ylipäätään kisaaminen lajissa rikkoo koko ideologiaa vastaan. Toisaalta ainakin Mikko Salo kai omasi nimenomaan erityisen hyvän voimatreenitaustan ja etenkin sinä vuonna jolloin hän voitti sattuivat kisat olemaan voimapainotteiset ja suosivat hänen treenitapaansa joka ei ehkä ollut ihan '100% crossfit'.

Lyle McDonald kirjoitti hyvin aiheesta miten kehittää kestävyyskuntoa muutamilla tunneilla per viikko mahdollisimman hyvin (aika surkeaa se kehitys silti on). Silloin joutuu aika pitkälle tekemään pelkkää tehotreeniä, koska matala tehoinen treeni vain ei pure riittävästi annetussa ajassa. Eli jos crossfit-treenit on ainoat treenit ja niitä on 3 viikossa niin ne tehokkaasti tehtynä saattavat olla tehokas tapa (treenimääriin nähden siis). Mutta silloin ei tosiaan kärsi sitten tehdä mitään tai jos tekee niin se on todella keveää peruskestävyysharjoittelua.

Sitä taas en osaa sanoa että onko tyypillinen crossfit tunti sellainen. Niiden pitäisi olla luonteeltaan kuitenkin tasavauhtisia harjoituksia tai pitkäkestoisia intervalli-vetoja niin tuskallisella alueella että homma on tuskallista, vastenmielistä, ja sen haluaisi lopettaa jo ensimmäisellä parilla minuutilla. Se on siis kaukana tyypillisistä muka-kovista treeneistä joissa mennään ehkä aavistuksen yli oman mukavuusalueen, noissa kun pitäisi piiskata itsensä oksennuskynnykselle joka-ikinen-treeni-kerta.

No mutta ettei ihan crossfitnessin morkkaamiseksi menisi niin mitä kestävyyspuoleen tulee niin onneksi kestävyyspuolella riittää kun hengästyy vähän ja kytkee aivot 'stand-by'-asentoon. Kuntoilijan ja urheilijan/harjoittelijan erottaa lähinnä treenien määristä, tietysti etenkin urheilijalla on vähän niitä tehotreenejäkin ja ne yleensä viedään reilusti epämukavuusalueelle... Toisaalta tuossa McDonaldin jutussa on asiaa aerobisella kynnyksellä treenaamisesta, joka ainakin Juoksufoorumin otannan perusteella on pahin mahdollinen virhe jonka aloittelija tai kokenutkin treenaja voi tehdä. Mutta tuossa artikkelissa hän avaa juuri sitä että muutaman tunnin viikossa harjoittelevilla ja etenkin juoksijoilla se voi olla ihan hyvä rasitusalue koska se rasitaa aerobista kuntoa aika monipuolisesti.

Tuossa tuo McDonaldin kirjoitus. Aika pitkä teksti (moni sivuinen) mutta toisaalta avaa kestävyysharjoittelua ainakin minulla tuoreesta näkökulmasta ja vielä aika viihdyttävällä tavalla.

http://www.bodyrecomposition.com/traini ... art-1.html

Tämä 'kuntoilu vs harjoittelu' on ihan hyvä, ikäänkuin pariksi jonkun sanomalle 'liikunta on terveellistä, urheilu sairasta'. Harjoittelu ja urheilu ovat se pari, jossa ollaan tavoitteellisia, ja mitä korkeammalle tähdätään, sitä vähemmän välitetään mistään muusta kuin menestyksestä. Kaikki keinot käyvät, doping, lisääntyneet loukkaantumiset, jne kuuluvat asiaan. Itsensä ja toisten kunnioittamisen rappio näkyy jo ala-aste ikäisten jalkapallossa. Kilpaa pelaavat ovat ne jotka jokaisessa käänteessä koittavat valehtelemalla ja vedättämällä saada edes pientä etua. Kilpapelaajat eivät koskaan myönnä että heistä pallo meni yli, kyllä se oli vastustaja. Asia erikseen on sitten mikä on syy tai seuraus, tekeeko kilpavalmennus ihmisestä tuollaisen, vai onko ero asenteessa jo alunperinkin.

Tämä oli mielenkiintoinen:

Tunnen useita, jotka ovan bodypumpissa käymällä saaneet polvensa kuntoon, mutta en yhtään joka olisi sieltä polviongelmia saanut. Toisaalta, tunnen jokusen jotka ovat tosissaan harjoittelemalla punttisalilla tai juoksemalla saaneet polvensa rikki, tai pahoja selkäongelmia.

Se toki on hämmentävää miten jossain Bodypumpissa neuvotaan tekemään kyykky. Polvet varpaiden takana, jolloin vaihtoehtoja on kaksi: joko kumarrut reilusti eteenpäin (==kuormaa selälle reilusti) tai kaadut selälleen. Ohje on varmaan ihan ok jos tekee mitättömillä painoilla. Ja onhan siellä tietysti se kehonrakennuksen 'nyt tehdään tätä lihasta, varo nyt ettei mene väärälle lihakselle'.

_________________
Jos veri lakkaa maistumasta, kyseessä on tauko

Fitness kuulailija ja kahvakuulan väärinkäyttäjä vuodesta 2010
Suinulan kuulatreenit: http://harjulanhalla.fi/salivuorot.php

Tietääkseni syynä on idea että tuolla tavalla polviniveliin ei siirry sillä tavalla painetta kuin että jos polvet menee liian eteen. Mitä taas pieniin painoihin tulee niin tietääkseni voimanostajat juuri kyykkäävät tuolla mallilla.

Mutta tuon kyykkäystyylin parempi terveellisyys polvinivelelle on osoitettu vääräksi, esim painonnostajat kyykkää aika hurjia romuja ja kyllä ne polvet melko eteen menee. Ennemminkin olisi syytä kyykätä ainakin syväkyykkyjä ja mielellään täyskyykkyjä jotka vahvistavat jalkoja koko liikeradalta ja polvi on biomekaanisesti "suunniteltu" siten että paine siinä vähenee kun mennään syvälle. Kyykyt joissa kesken liikeradan ponnistetaan ylös sen sijaan aiheuttavat paljon suuremman hetkellisen paineen, lieneekö tässä syy miksi joidenkin lähteiden mukaan niin yleisurheilijoilla kuin kahvakuulailijoillakin on polviongelmia.

Kahvakuulalla tullut polvivaivat kuntoon( 2 kertaa leikattu) Minustakin on hyvä tehdä syväkyykkyjä,muttei sentään isoilla painoilla Hyvä pitää liikkuvuutta yllä ,mutten löydä mitään oikean elämän(liikunnan) sovellutusta,jossa pohjakyykystä tulisi nostaa max rautoja

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Juuri kirjoitti Charles Poliquin samasta aiheesta, pääpointti sillä oli, että täysi liikerata on hyvä juttu ja jos nilkan liikkuvuus vaatii korokkeen kannan alle, menee rasitus väärään paikka eli polveen tulee painetta.

Itse ainakin tunnen, että painonnosto-tyyliin kyykätessä polveen tulee hirveä paine kun taas voimanostotyylin kyykyt kestää paikat hyvin.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Jake Heke: Millä se lihas vahvistuu jos ei isoilla painoilla?

Jos "oikean elämän" sovellusta ajatellaan niin meikäläisellä tulee jopa satoja kyykkyjä per päivä, hyvin usein täyteen syvyyteen. Liikkuvuus minulla ei ole sattuneesta syystä ikinä ollut rajoitteena, kipeät ne polvet kuitenkin on olleet aika säännöllisesti. Etenkin kun mukaan alettiin lisäilemään juoksua ja crosstrainerilla polkemista isoilla vastuksilla niin polvet saattoi kipeytyä tosi paljon.

Sitten aloin tekemään raskaita liikkeitä pohjaan asti ja kivut on hävinneet: Esimerkiksi nyt kun pohjasta nousee vaikka etukyykkynä joku 110 kiloa ja pistoolikyykkynä oman kehon paino 8-9 kertaa niin kaiketi se kertoo että jalan lihaksissa on reserviä koko liikeradalta säästää polvea myös noissa sadoissa arkipäivän täyskyykyissä.

Voi toki olla että olen väärässäkin, mutta omakohtaiset kokemukset kertoo näin.

Oliko netissä se kirjoitus, jos niin oisko heittää linkkiä?

http://www.charlespoliquin.com/Blog/tab ... lance.aspx

Tuolta lisää...

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Kiitos, ajankohtainen aihe meillä myös. Itsellä polvet on kunnossa ja osittain vältellytkin raskaita levytankokyykkyjä ja tehnyt ne kevyemmätkin pohjasta, ei puolikkaina. Kaikki muut vaivat kun suunnilleen on niin sais polvet pysyä kuosissa siksi näitä hyvä vähän opiskella vaikkei kyykkäuraa aikoisikaan tehdä sen enempää. Kyykyn tekniikasta muutenkin mielenkiintoista lukea kun siitä on tuhat ja yksi erilaista mielipidettä guruillakin.

Olen täysin samaa mieltä! Syvässä kyykkyasennossa tulisi olla päivittäin useita minuutteja. Puhutaan ns. istumakyykkyasennosta, jossa painopistettä viedään isovarpaan tyvinivelen paikkeille. Tämä ei ole maksimivoimakyykky, mutta jokaiselle perustaito samoin kuin käveleminen.

Jos on huono liikkuvuus ja takareiden hermotus huonossa jamassa, niin syväkyykyt varmasti maksimiraudoilla vaarallisia ja toki aina isoilla romuilla myös riski kasvaa. En kuitenkaan usko, että maksimikyykkyjä ei voisi tehdä syvältä. Painonnostajat ovat huippuesimerkki tästä ja lisäksi olen tämän kokenut omakohtaisesti ja kymmenien asiakkaitteni kanssa. Olen ts. täysin eri mieltä, mutta täytyy olla realisti oman maksimilukujen suhteen ja pitää huolta, ettei menetä perusominaisuuksia,kuten nilkan normaalia liikkuvuutta. Jos on laiminlyönyt tätä perustaitoa, eli ei pysty kyykkäämään itse syvään, niin sen pohjalta ei kannata kirjoittaa kirjaa siitä kuinka syväkyykky on pahasta!
On eri asia sitten miettiä, onko pakollista kyykätä maksimirautoja yleensäkään. Ei välttämättä, mutta kyllä lähelle 5RM paikkeille olisi hyvä jokaisen aika-ajoin mennä.

Liikkuvuus ensin kuntoon, sen jälkeen kehitetään lihasten hermotusta ja se vaatii myös lisäpainoja,mutta maksimiykkösiin ei varmastikaan tarvitse mennä. Itse en ole kova kyykkääjä, mutta olen voimanostoaikoina junnuna ottanut yli 200kg takakyykyssä. Silti koen olevani tällä hetkellä vahvempi, vaikka en pääse enää lähellekään noita lukuja, kun en takakyykkyä treenaa. Etukyykystä en olisi tuolloin saanut edes 100 kiloa ja nykyään se on "lämmittelypaino", vaikka en edes aktiivisesti kyykkää. Pistoolikyykkyjä olen vetänyt 100 putkeen.

Kun vedin puhdasta GS:ää, oli minulla polvikipuja vain ja ainoastaan sen takia, etten kyykännyt. En siis väitä, että työntö, tai tempaus olisivat olleet syynä kipuihin, vaan se oli kyykkäämisen puute. Kivut poistuivat välittömästi, kun aloin kyykätä riittävän raskailla painoilla. Tuohon aikaan nimittäin vedin ryhmätunteja ja siellä kyykkäilin pikkupainoilla aina mukana, mutta se ei auttanut positiivisesti.

Millaiseksi lihaksen pitäisi vahvistua Kuinka iso etukyykky takaa vahvat lihakset ja terveet polvet Mulla sama kuin Heikillä.Etukyykyillä isompi paine polviniveliin Myönnettäköön että vuodesta 1973-2008 välillä tuli rasitettua polvia ensin futiksessa ,sitten kamppailulajeissa. Polven ongelmat johtavat sieltä. Pistoolikyykkyjä kun tekee 2 viikkoa niin taatusti on vettä polvessa
Taannoin pystyin tekemään leikatulla polvella pistooleja toistakymmentä. En saanut sitä transformoitua GS:sään(jätin ne pois ). Taannoin pystyin istumaan 10 min kyykyssä,ja pääsin ylös vielä omin voimin.Liikkuvuus ei ole ongelma siinämielessä Voimaa voi lisätä pikkuhiljaa,mutta että rupeaisin tekemään max kyykkyjä,tuntuisi pöljältä Leikatun polven liiallinen rasitus ja vammautumis riski eivät kiinnosta Miksi minun esim pitäisi kyykätä isommilla kuin 100kg:n rautoja

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

Ei varmaan tarvikaan ja toki täytyy aina huomioida loukkaantumiset. Niiden pohjalta ei kuitenkaan voi tehdä yleisiä olettamuksia jonkun liikkeen hyvyydestä, tai huonoudesta.

Veikkaisin siltikin, että sulla ja Heikillä on liikkuvuusrajoitteita, jotka häiritsevät etukyykyn puhdasta suorittamista. Ja Heikillä on vielä ne joulukinkun kokoiset pohkeet!!

Pistoolikyykyt ovat enemmän kiinni liikkuvuudesta kuin voimasta. Niiden siirtovaikutus GS:än varmaan aika minimaalinen, ellei ota huomioon sitä, että ovat erinomainen tapa ylläpitää lantion ja alaraajojen liikkuvuutta. VInkki: lukekaa uusin FightSport!

En oikein ymmärrä kysymystä; millaiseksi lihaksen pitää vahvistua... vahvaksi? elastiseksi? isoksi?