Kahvakuulaseminaari 23.8.2014

Kahvakuulavaliokunta järjesti ensimmäisen kahvakuulaurheiluseminaarin Tampereella 23.8.2014. Paikalle tuli 27 ihmistä 7 eri seurasta, ja osallistujamäärän suhteen järjestäjien ylitykset odotettiin reilusti. Ilmapiiri oli rento ja välitön ja mukaan tulleilla oli halua kehittää toimintaa paljon yhteisiä haasteita. Lisäksi ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon! 

Miksi seminaari järjestettiin?

Kahvakuulavaliokunta järjesti ensimmäisen kahvakuulaurheiluseminaarin Tampereella 23.8.2014. Seminaarin tarkoitus oli koota seuraväkeä yhteen keskustelemaan ja ideoimaan lajin tulevaisuutta. Lajin kasvaessa on moni kokenut että seurojen välinen luonteva yhteistyö ei ole enää niin helppoa kuin aikaisemmin. Seminaarin tärkein tavoite olikin mahdollistaa tällainen kohtaaminen.

Paikalle tuli 27 ihmistä 7 eri seurasta, ja osallistujamäärän suhteen järjestäjien ylitykset odotettiin reilusti. Ilmapiiri oli rento ja välitön ja mukaan tulleilla oli selvästi halua kehittää toimintaa.  Mukana oli myös painonnostoliiton puheenjohtaja Kimmo Kuukasjärvi, kertomassa liiton näkökulmaa ja jakamassa kokemuksia sekä vastaamassa ihmisten kysymyksiin.

Seurat, joista osallistujia: Hakalanmäen Ryhti, Lift Me up, Suomen Kahvakuula, Lahden Gentai, K4 Center, GS Nummela, Haapajärven Karateseura

936671_730633903671592_2912591831339815738_n

Seminaarin kulku

Ennen seminaaria olimme lähettäneet kaikille ilmottautuneille etukäteiskyselyn, jossa pyysimme miettimään kunkin henkilön mielestä lajin tärkeimpiä kehityskohteita.

Itse seminaari oli hyvin vapaamuotoinen. Teimme alussa lyhyen alustuksen jälkeen töitä kolmessa ryhmässä. Jokaisen ryhmän tehtävänä oli lyhyessä ajassa kehittää konkreettisia parannusehdotuksia vaikeiksi koettuihin asioihin. Sen jälkeen ryhmien havainnot purettiin ja niistä keskusteltiin. Keskustelun lomassa nautimme hyvästä ruuasta.

Lajin yhteiset haasteet

Etukäteiskyselyn perusteella monia seuratoimijoita kiinnosti lajin kehittämisessä seurojen välinen yhteistyö, junioritoiminta ja SM-kisojen järjestelyihin liittyvät asiat. Nettikeskustelun tasoon eri foorumeilla kiinnitettiin myös huomiota. Monia puhutti myös seuratyötä tekevien jaksaminen.

Keskustelujen pohjalta tuli selväksi, että monet tunsivat painiskelevansa samanlaisten ongelmien kanssa. Esimerkiksi seuroissa on usein ihmisiä, jotka työskentelevät selvästi enemmän kuin muut, ja heidän jaksamisestaan oltiin huolissaan. Yhdistävä tekijä kaikille oli se, että halutaan nähdä laji entistä enemmän urheilulajina kokonaisuudessaan. Moni toivoi että voisimme käynnistää junioritoiminnan siihen liittyvien koulutusten kautta.

Näiden lisäksi toivottiin valiokunnalta enemmän linjauksia pidemmälle tulevaan, eli strategian kommunikoimista, sillä nyt toiminta on ollut hyvin reagoivaa ja vuosi eteenpäin menemistä.

Positiivisena kehityksenä oli nähty valiokunnan kasvanut ja säännöllinen viestintä toiminnastaan sekä Suomen cup -kisatoiminnan käynnistyminen 2014 alussa. Tuomaritoiminnan laatuun oltiin myös tyytyväisiä.

10628016_730633983671584_3764200912810361331_n

Ratkaisuideoita

Ilmapiirin parantaminen ja yhteistyön parantaminen koettiin tärkeäksi, ja siihen konkreettisena parannuskeinona nähtiin kaksi isoa asiaa. Konkreettinen avun pyytäminen toisilta seuroilta isoihin projekteihin, kuten SM-kisojen järjestämiseen. Ei siis odoteta vaan kysytään, ja jo projektin alkuvaiheessa. Ei ole mitään syytä, miksei isompia kisoja voisi järjestää useamman seuran yhteispelillä. Lisäksi aikanaan toteutettu eri seurojen valmentajien yhteistapaaminen oli koettu hyväksi ja sitä toivottiin tehtäväksi uudelleen.

SM-kisojen järjestelyistä ehdotus oli, että tehdään yhteistyötä joko kuten aiemmin mainittu tai sitten muodostetaan eri seurojen edustajista koostettu työryhmä, jolla olisi yhteisvastuu kisojen järjestämisestä. Myös yhdistetyt Biathlon ja LC -kisat nähtiin kokeilemisen arvoisena asiana tulevaisuudessa.

Junioritoiminnnan aloittamiseen kaivattiin jonkinlaista koulutuksellista tukea, ja toiminnan aloittaminen koettiin vaikeaksi, vaikka erilaisia kokeiluja onkin tehty eri puolilla Suomea. Kimmo Kuukasjärvi kommentoi tähän, että meillä on jo paljon osaamista, kyse on vain siitä, että ottaisimme sen käyttöön ja aloittaisimme jostain pienestä kokonaisuudesta. Tämä oli muutenkin Kimmon viesti, että ei kannata odottaa, että kaikki olisi valmista samantien, vaan aloittaa tekeminen jo nyt pienin askelin sekä varautua siihen, että asioihin menee aikaa.

Tekemisen aloittaminen ilman virallisia rakenteita on tärkeä asia, sillä se on ollut tapa, jolla lajimme isommat kehitysaskeleet ovat saaneet alkunsa muutenkin sen lyhyen historian aikana. Jos siis lajin parissa toimiessa tulee ajatus että jonkun asian voisi hoitaa kätevämmin, kannattaa kokeilu aloittaa samantien ja jos se toimii, laajentaa muillekin hyödynnettäväksi ja ehkä myöhemmin virallistaa.

Nettikeskustelun parantamiseen ehdotettiin sitä, että jokainen lajitoimija ja varsinkin vastuuhenkilö näyttää omalla esimerkillään, miten toisia kunnioittavaa keskustelua voi käydä, vaikka ei oltaisikaan kaikista asioista samaa mieltä. Sosiaalisen median välittömyys ja kätevyys ovat tuoneet lajille paljon hyvää mutta välineiden nopeuden vastapainona on riski väärinkäsityksiin, ja sekä julkaiseminen että lukeminen vaativat jokaiselta netiketin sisäistämistä.

Strategiahaasteeseen valiokunta vastaa laatimalla useamman vuoden tiekartan, joka julkaistaan nähtäväksi kaikille.

Lopuksi

Paikalla olleiden antaman palautteen sekä jälkikäteen tulleiden kommenttien perusteella seminaari kannatti järjestää, ilmapiiri koettiin hyväksi ja avoimeksi ja ihmisten näkeminen tärkeäksi. Näkisin siis, että tällainen kannattaa pitää jatkossakin, ehkä paikkaa vaihdellen, jotta pohjoisemmastakin olisi mahdollisuus osallistua. Lupaava alku joka tapauksessa, ja oli ilo nähdä ihmisten halu kehittää lajia.

Iso kiitos kaikille mukana olleille koko valiokunnan puolesta!

Terveisin,
Marko Suomi, kahvakuulavaliokunnan puheenjohtaja

Teksti: Marko Suomi

Kuvat: Anneli Hokkanen

10610915_730633920338257_88607391177547720_n