Kahvakuulaurheilu.net

Ihmiset jotka on saaneet avun monenlaisiin muihinkin kroonisiin vaivoihin kuin pelkkiin paino-ongelmiin saattaa kokea tän sorttiset huomautukset halventavina.
Mulla on diagnosoitu krooninen atooppinen ihottuma vuonna -92 ja ihotautilääkärin mukaan en tule siitä pääsemään koskaan eroon. Asia ei suoranaisesti haittaa koska sen jälkeen kun vähensin radikaalisti hiilareita vuonna 2006 ei kyseinen ongelma ole oireillut kertaakaan, sitä ennen raaputin käsistä nahkaa verille joka ikinen talvi.
Lieneekö sattumaa.

Salaliittoteorioista niin tiedä, mutta kansalliset ravitsemussuositukset rustaava instanssi ei toimikaan Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa ja rahoituksella vaan Maa- ja metsätalousministeriön.
Lieneekö sekin sattumaa.

Itse otsikkoon liittyen sanoisin, että 100-150 grammaa hiilaria on vielä suosituksiin nähden hyvinkin alhainen määrä, ja sellaisilla lukemilla on kuulemma mm. hiihdetty ampumahiihdon arvokisamitaleitakin.
Kuten markskin sanoo, toisille sopii ja toisille ei. Lisäisin siihen, että toisille sopii matalammat ja toisille vähän korkeemmat. Ketään semmosta ihmistä en tunne, jolle jonkinasteinen rajoittaminen ei sopisi.

_________________
aka traanitapiiri
Valiokunta | Koti | Kuulasauna | Katsoo ne jotkut golfiakin

Molemmat asiallisia kommentteja, mutta mun pointti oli vhh-ruokavalion käytössä silloin kun haetaan huipputuloksia.

Vhh-ruokavalio toiminee painon(tai oikeammin nälän-)hallinnassa erinomaisesti ja esim II-diabeteksen ennaltaehkäisyssä plus muut terveyshyödyt.

Omat kokemukset vhh-ruokavaliosta ja kovasta treenistä eivät ole kovin rohkaisevia, pk-kaudella sen sijaan vhh toimii mullakin hyvin.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Pari vuotta sitten kyselin karppikaveriltani, että joko hän on lakannut olemasta hurahtanut (tiedättehän, jotkut hurahtaa maratonjuoksuun, mutta viiden-kuuden maratonin jälkeen hurahdus-termi jotenkin feidautuu normaalista kielenkäytöstä). Kahdeksan vuotta ei ollut kuulemma riittänyt alkuunkaan.

Mun kohdalla sen sijaan on pikkuhiljaa alettu uskoa siihen, ettei tässä sittenkään ole kyseessä ohimenevä vaihe. Se voi johtua siitä, että keräilen heille pähkäiltäväksi uusia hurahduksia (esim. rautapallo) tai siitä, että lähipiirini on keskimääräistä fiksumpaa porukkaa...
Toki viimeaikojen mediakeskustelulla on voinut olla osuutta asiaan. Mene ja tiedä.

_________________
aka traanitapiiri
Valiokunta | Koti | Kuulasauna | Katsoo ne jotkut golfiakin

Mä olen kyllä melkolailla perehtynyt niihin muihinkin tapoihin.
Mun eka ehdotus on aina se, että mieti millä tyylillä ajattelisit parhaiten pärjääväsi loppuelämän.

_________________
aka traanitapiiri
Valiokunta | Koti | Kuulasauna | Katsoo ne jotkut golfiakin

Selostanpa nyt hieman omia kokemuksiani hiilareiden rajoittamisesta. En ole koskaan ollut varsinainen karppi, vaan matalimmillaan hiilarit ovat olleet n. 70-100 g päivä. Silloin vyötärö kapeni ja mieliala piristyi, mikä osaltaan johtui varmasti ruokavalion kaikkinaisesta terveellisempään päin muuttumisesta; karkit, pullat, vaalea leipä ym. jäi pois. Sen talven selvisin ilman kamalaa kaamosväsymystä! En uskonut sen olevan mahdollista. Huomasin myös, että rasvainen ruokavalio tuntui hyvältä nivelissä, polvet olivat hieman särkyilleet joskus vähärasvaisella ruokavaliolla. Kuntosalitreenissä kun aloitin pienen massakauden, niin hiilareita tuli n. 200-250 g, ja treenitehot nousivat hurjasti, tuntui että joka treenissä sai takoa ennätyksiä! Maha oli mielestäni jonkin verran turvoksissa, mutta olo muuten todella hyvä. Todennäköisesti runsas liikkuminen ja suht terveet elämäntavat tasoittivat sokerin heilahteluja, kuten Patrik Borg aiemmassa lainauksessa sanoi. Muistan nimittäin, että aiemmin väsyin kovasti hiilareista. Nyt ehkä vielä karkit, vaalea leipä ym. tekevät enää sitä, ei esim. täysjyvätuotteet.

Pk-lenkit juosten sujuivat kummallakin kaavalla, mutta kyllä salitreeni ja nopeat, raskaat lenkit tuntuivat tehokkaammilta hiilareiden kanssa. Nyt syön hieman kompromissikaavalla, eli 100-150g hiilareita päivässä. Herkkuja ja hiilarimättöpäiviä tulee joskus vedeltyä, en jaksa enkä halua kieltäyty mistään kokonaan. Hiilareiden määrä nousee varmaan taas seuraavan lihastenkasvatusyritysten yhteydessä...

VHH:n hyvä puoli on siinä, että se automaattisesti poistaa ruokavaliosta kaikkea tosi turhaa, keinotekoista, pitkälle jalostettua ja epäterveellistä. Mutulla heittäisin, että se on myös yksi syy siihen, että moni kokee dramaattisen muutoksen olossaan sen aloitettuaan. Minä ainakin ehdottaisin vhh:ta, tai ainakin hh:n laadun ja määrän tarkkailua kaikille väsyneille, laihtumisen tarpeessa oleville tai muuten vain piristysruisketta tarvitseville. Ei tartte mennä ketoosiin asti, että hiilareiden vähentäminen kohentaa oloa. Itseäni jotenkin ällöttää, jos kuvittelen syöväni niin paljon leipää ja makaroonia kuin viralliset suositukset sanovat.

Mulla on ollut nyt reilu pari kuukautta hiilarit todella matalalla, eli noin 30g/vrk. Perus jaksaminen ok, treeni jaksaminen heikkoa, tosin energiatkin on reilusti rajoitettu ja käsi ei ole antanut myöden treenata. Paino kevenee ja vyötärö kapenee ja se onkin ollut ykköstavoite tänä keväänä.
Perus kuulatreeni sujuu hyvin, mulla ainakin, mikäli hiilarit on n.50-100g/vrk ja energiat lähellä kulutusta.

Mitä matalamma hiilarit on, sitä paremmalta tuntuu masussa. (Mulla vihannesten rajoittaminen on tässä hyvinvoinnissa oleellisempaa kuin viljojen ja perunan rajoittaminen) Mutta, en usko, että erityisemmin rajoittaisin hiilareita, ellei oman painon kanssa olisi haasteita. (Ja en siis usko vihannesten lihottavan, mikäli tästä nyt sai sellaisen käsityksen)

_________________
Jos treenataan, treenataan täysii!

Tämä oli aika hyvä artikkeli! Vaikka en nykyään enää niin intohimoisesti jaksa ajatella näitä ruokavaliojuttuja, niin voisin hyvin allekirjoittaa artikkelin pointin.

Tähän lisäyksenä se, että valitettava totuus on, että kovin harva pääsee niin koviin harjoittelutehoihin, jotta voisi pitää itseään edes syömismielessä kilpaurheilijana => syödä suuria määriä kaloreita, josta suuri osa hiilihydraateista. Tämä pätee todennäköisesti myös suureen osaan kuulanheiluttelijoista. Vaikka osalla kulutus saattaa kovan harjoittelun myötä olla korkea, niin vain pienellä osalla... Sorry! Sen takia kuntoilijalle, joka haluaa pitää vatsamakkarat kurissa, voi VHH olla sopiva, koska se on kaiken muun lisäksi mukavan pelkistävä tapa syödä. Joku olikin kirjoittanut, että siinä kun miettii vähentävänsä hiilareita, niin ensimmäisenä yleensä lähtee ne kaikista turhimmat(pullat, karkit jne) ja se on varmasti se tärkein. Toisena tulee varmaan hyvälaatuisten hiilareiden määrien järkeistäminen. Ei tarvitse vetää kaikkea riisiä, mitä kiinalaisesta ravintolasta saa annoksen mukana...

Yksilöllisiä eroja ei voi vähätellä ja toisille ei varmaan hiilarit sovi, mutta kyllä mä vähän ihmettelen jos joku on saanut kakkostyypin diabeteksen, jos elää terveellisesti syöden kohtuullisesti hiilareita, urheilee ja käyttää alkoholia kohtuudella. Ei mene läpi... kyllä silloin roskaruoat, karkit, sekä alkoholi näyttelee liian isoa roolia. Muita ongelmia,kuten iho-ongelmat on asia erikseen ja voidaan mun mielestä ajatella enemmän allergia-asiana.

Itte syön nykyään rasvaa melko paljon, sekä kovaa, notta pehmeetä. On näkynyt ainoastaan oman rasvaprosentin pienenemisenä! Hiilareita syön puuron, näkkärin, vihannesten, juureksien ja hedelmien muodossa, sekä muutamana päivänä viikossa lisäksi riisin. Protskua menee kohtuudella, mutta ei liioitellusti. Pähkinöitä ja sen sellaista myöskin. En usko, että lihoaisin juurikaan jos lisäisin vaikkapa annoksen riisiä/päivä. Jos taas jää herkutteluputki päälle, niin näkee jo aika nopeasti kunnossa. Eli ei ole kulutus niin suurta, jotta voisin syödä Michael Phelpsin tavoin 10.000-15.000 kaloria päivässä! Yksittäiset, säännölliset herkuttelupäivät kuuluu omaan elämään ja koska elimistö reagoi muutoksiin, on mielestäni hyvä antaa sille aika-ajoin vähän pientä järkyttämistä. Ja jos tykkää syödä, niin pakkohan sitä on silloin antaa ittellensä luvan nauttia hyvistä ruoista!

No mutta , kuten kaikki muutkin on kommentoinut loppuun, en ole ravitsemusexpertti, joten varmaan olen väärässä!

_________________
aka traanitapiiri
Valiokunta | Koti | Kuulasauna | Katsoo ne jotkut golfiakin

Vanhaan säikeeseen lisää, en edes muista onko tullut aiemmin esille:

http://www.pronutritionist.net/vahahiil ... ky-osa-10/

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Itse tuli viikonloppuna kokeiltua jaksaako vähillä hiilareilla pitkää suoritusta. 12h nojapyöräily (taukojakin pidin) meni ilman minkäänlaisia ongelmia. Viimeisen 2h aikana vedin kunnon loppukirin kun voimia oli rutkasti jäljellä, ja maalissa ei tuntunut lainkaan pahalta.

_________________
Jos veri lakkaa maistumasta, kyseessä on tauko

Fitness kuulailija ja kahvakuulan väärinkäyttäjä vuodesta 2010
Suinulan kuulatreenit: http://harjulanhalla.fi/salivuorot.php

En lähde puhumaan absoluuttisista totuuksista suuntaan tahi toiseen, mutta muutama esimerkki omasta elämästä:

Itse olen nyt about 9kk mennyt VHH meiningillä eteenpäin, eikä missään vaiheessa ole mitään outoja notkahduksia tuntunut. Kyse oli siis kestävyystreenistä joka itselläni rajoittuu kuulailuun, jossa tulokset ovat kehittyneet kohisten viimeisen 6kk aikana, ja lenkkeilyyn jossa vedän 5 - 15km lenkkejä, 2 - 3 kertaa viikossa. Tän lisäks viikottaiset kiekkoilut ja sählyt päälle. Hyvin jaksaa. En ole kuollut, enkä edes pyörtynyt. Saas nähdä ekan puokkimaratonin jälkeen....

Hyvä frendini soveltaa myös kyseistä ruokavaliota, ja hän harrastaa kuulajumpan lisäksi täyspitkien maratonien ravaamista, ja tähtäimessä on ultrat, joihin treenaaminen on jo "pikkasen" erilaista kuin peruslenkkeily.

Keissejä vois analysoida hamaan tappiin saakka, mutta se tuskin kiinnostaa ketään. Ei ainakaan mua.

Joku varmaan miettii että "joojoo mutku kato jos jätkät vetäs pastaa pari kiloo nii jaksas VIEL enemmän". Voipi olla, mutta se nyt onkin epäolennaista. Voin kuitenkin todeta että ilman pottu-pasta-leipä-puuro osastoa jaksaa treenata vaikka kuinka. Ainakin minä jaksan, ja kaveri kans.

Jokainen syököön sitä minkä on parhaaks todennut. Peace out.

Oletteko missään vaiheessa laskenut, kuinka paljon hiilareita tulee päivässä?

_________________
Jos treenataan, treenataan täysii!

Parin viime vuoden aikana VHH ruokavalio (ei dieetti!) kymmenissä asiakkaissani saanut todella suuria muutoksia elämän laatuun.
Mm reipas painonlasku ylipainoisilla jonka kautta perusliikkuminen mahdollista, en tarkoita himoliikuntaa joka väliaikaisesti pudottaisi painoa ko henkilöillä. Veriarvojen muuttuminen kolesteroli arvojen muutos(etenkin hyvän paraneminen) verenpaineen muutos, lääkinnällinen hoiton tarve vähentynyt jopa tarpeeton. Sokeriarvojen paraneminen, seuranannan tarve lopetettu.
Ja suoliston toiminnan tasapainottuminen on myös tavallista.
Lisäksi muihin lääkehoitoihin on saatu muutosta vähentämisen suuntaan.
Yleinen energia tason nousu, väsyminen päivittäisissä rutiineissa poistunut inhimilliselle tasolle ja sitä kautta sosiaalinen kanssakäyminen luontevampaa.
Tässä vain muutamia hyviä asioita...
Ja huonoja ei kyllä tule mieleen jos ei oteta huomioon inttoja(osa rakentaviakin) skeptikkojen kanssa jotka ei ala ehke kokeilemaan vaan haluavat pitää valittavan vaivansa ja olomuotonsa
Vhh on vain yksi vaihtoehto terveyden parantamiseen, mutta erittäin varteen otettava.
Suosittelen lämpimästi
Ja mm näiden muutosten myötä miksipäs sitä ei voisi kestävyys urheillakin menestyksekkäämin Niin päästään sit otsakkeen alle

_________________
Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä

Osteopaatillekko ?
http://www.suomenosteopaattiliitto.fi

Koska kriitikoiden suusta usein kuulee sen rakkaan äidin opettaman viisauden kuinka ihminen ei ilman perunaa, leipää ja puuroa jaksa, ajattelin ampua sen paskapuheen omalta osaltani alas. Mutta jatketaan sitten niillä pointeilla jotka on olleet selkeitä parannuksia:

- Yleisellä tasolla helvetin paljon pirteempi olo. Ei ole ruokailun jälkeen ähky-fiilistä tai väsymystä ollenkaan, ja kun tykkään syödä hyvin ja paljon tämä on varsin merkittävä seikka. Aiemmin olisi siesta ollut tosi tarpeellinen, nyt ei tartte.

- Ei ole läheskään yhtä usein nälkä.

- Elopaino on laskenut, mutta tätä en kyllä voi laittaa puhtaasti ruokavalion piikkiin sillä aerobisen liikunnan määrä on lisääntynyt myös hurjasti. Läski on poistunut vyötäröltä, vaikka ruokavaliossa kyseistä herkkua on sitäkin enemmän.

- Koska keinotekoiset rasvat on poistettu valikoimasta, safka maistuu paremmalle. Makuasioita tietty. Olihan telkassakin äsken dokkari jossa naisella oli pakkomielle liittyen pesuaineiden popsimiseen.

Juoksu/kuulailutehoja en voi vertailla ruokailutottumusten mukaan sillä molemmat ovat omalla kohdalla aika tuoreita, mutta muita lajeja (yleisurheilu, maastopyöräily, fudis jne.) treenasin hiilarisapuskan voimalla, eikä ne tuntuneet yhtään helpommalta tai tehokkaammalta vaikka ruista haettiin ranteeseen syömällä kyseistä linnunruokaa.

Omalla mittarillani plussat voittaa miinukset aika kevyesti, koska miinuksia en ole kokenut oikeastaan yhtäkään.

Joo, en mä sua tarkoittanutkaan vaan niitä jotka ei edes viitsi kysyä, saati kokeilla, vaan luottavat vaan siihen mitä on kansakoulussa kerrottu. Suosittelen kyllä kokeilemaan. Sillä se selviää, eikä siihen saletisti menehdy. Jos kokeilu ei skulaa niin voi ainakin perustella mielipiteensä jollain konkretialla ja todetta että pelkkää skeidaa tollaset muoti-trendi-dieetti-hipster höpötykset.