Kahvakuulaurheilu.net

Suuressa lihasmassa tulee se ongelma että toimiakseen
se tarvitsee enemmän happea ja sitä kautta roimasti enemmän
kestävyyttä. Lajissa jossa tarvitaan kestävyys
ominaisuuksia niin en kyllä suosittele liiallista lihasmassan
hankkimista.

_________________
Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä

Osteopaatillekko ?
http://www.suomenosteopaattiliitto.fi

Kiertämällä lakanoita ja pyyhkeitä kuiviksi saat Kippari-Kallen tumpun. Toinen asia sitten, auttaako niin spesifiin asiaan kuin kahvakuulatempaus.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Mutuna arvelisin, että forkut kestävät oletettua paljon enemän rasitusta ja nimenomaan vaativat valtavaa treenivolyymia kehittyäkseen maksimaalisesti. Perustan mutuni siihen, että entisajan ruumiillisen työn tekijöillä saattoi esiintyä ällistyttäviä otevoimia.

Toki nykyihmisen, joka ei forkkuja paljoa hiirtä raskaammalla rasita, on aloitettava treeni maltilla ja huomioitava, että GS:n tyyppinen vuoroin repivä ja vuoroin staattinen rasitus on todella kuormittavaa.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Kiipeilijät on varmaankin tämän alan experttejä. Laji kuitenkin vaatii sekä voimaa että kestävyyttä otteelta, näin äkkiseltään ajateltuna. Pikaisen googaluksen tuloksena en saanut mitään, pitää koittaa myöhemmin lisää.

Sen mitä kyseisten kavereiden harjoittelusta tiedän niin kyllä maksimivoimailu on aika merkittävässä osassa, tosin kilomääriä tai käytettyä vastusta enemmän merkitsee yleensä se että montako sormea ja/tai miten monta niveltä. Eli leuanvedot vaikkapa 2 sentin listalla (=sormen ensimmäiset nivelet listan päällä) muutamalla sormella mahdollisesti lisäpainoa kannatellen on kovempi sama kuin otevoimailu jollakin gripperillä... Mutta tämä vain minun hyvin vajavaisien mielikuvien mukaan.

Ehdottomasti täytyy yrittää googlettaa aiheesta enemmän. Koska otevoima ja otevoiman kestävyys ja erityyppiset otetavat (puristus, pito) on kuitenkin aika vieraita aiheita meikäläiselle.

Omat kokemukseni otevoiman kehittämisestä ovat seuraavanlaisia. Gripperillä menivät forkut nopeasti jumiin Samoin isolla kuulalla paljon heilureita tehdessä tempaus setin jälkeen Jouduin tekemään tuon heilurijutun 3 kertaa ,ennen kuin uskoin asian Mielestäni ruumiillinen työ voi kehittää kovan puristusvoiman,mutta se on yleensä kehittynyt vuosien saatossa
Minulla kuulan paino ratkaisee paljolti,pettääkö tempauksessa ensiksi ote vai kunto 24kg:llä pettää ote,20kg:llä ehkä kunto. Iso viisaus olisikin parantaa otevoimaa niin,että forkut palautuisivat seuraaviin treeneihin Tempauksessa ei niinkään "puristeta" kahvaa, vaan pidetään "koukku ote" mahdollisimman rennosti Samoin kuin mavessa sumotyylillä, pidetään sormet koukussa, eikä päästetä niitä oikenemaan Väsyneenä ote voi olla jopa pikkuisen eksentrinen jännitys sormille Eli sormien lihakset ovat "jännityksessä" ja liikevoima-gravitaatio avaa otetta, jolloin jännittyneet lihakset pitenevät pikkuisen(jarruttavat liikettä)
Tempaus on biathlonissa enemmän kuntolaji. Hyviin tuloksiin tarvitaan myös hyvää aerobista kapasiteettia. Vaikea sanoa,mikä laji sopisi kuulien lisäksi kellekkin Itse uskon tällähetkellä Kallen mainitsemiin ideoihin (Russian) Täytyisi vaan löytää itselle sopiva laji kehittämään kuntoa Juoksu ei tee hyvää leikatulle polvelle.Uinti on hankalaa.Pyöräily on niin booooring. Hiihtäminen ei oikein täällä etelässä onnistu,ainakaan kesäisin Olen hakannut-potkinut säkkiä,mutta sekin rasittaa pikkuisen hartioita Vieläkö joku keksisi jonkun muun lajin,mitä voisi koittaa

_________________
"Lifting to much weight, no speed, useless prick!"

No eipä noiden kiipeilijöiden kohdalla tullut juuri hullua hurskaammaksi. Toki noin yleisluontoisesti voisi todeta että voima = kestävyys, mutta tutkimusmetodit on usein olleet sellaisia että kiipeilijöiden otetekniikat eivät välttämättä vastaa hyvin mm puristustestien tuloksiin. Hyvin ristiriitaisia tuloksia on saatu esim huippukiipeilijöiden ja kuntokiipeilijöiden otevoimista.

Tästä syystä ei voida sanoa tarkkaan että miten merkittävä asia otteen maksimivoimaominaisuudet ovat kiipeilijän otteen kestävyydelle tai suorituskyvylle ylipäätään.

Entäs jooga?

http://www.researchgate.net/publication ... y_function

Juu tuohon havaintoon viitattiin yhdessä kiipeilytutkimuksessa.

Jos jooga vahvistaa otetta niin miten jotkut tutkimukset ovat päätyneet siihen lopputulokseen että edes huippukiipeilijät eivät omaa normaaliväestöä kummempaa otevoimaa?

Niin, ehkä se staattinen otevoima, joka on kiipeilijöille tärkeää, on tosiaan erilaista kuin dynaaminen otevoima, joita gripperitesteissä mitataan. (Tai mitataanko siis otevoimaa tutkimuksissa yleensä grippereillä tms?)

Tästä alla olevasta kuvastakin (http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1 ... 12.716061#) voi ajatella, että jos treenillä lähinnä voimistetaan sormen ensimmäisiä niveliä (tai rasittuukohan tuossa muutkin), niin siirtovaikutusta ei välttämättä ole paljon dynaamiseen puristusvoimaan. En ole kyllä varma.

Mutta tempauksesta puhuttaessa, ehkä se dynaaminen otetreeni gripperillä ei tosiaan paljon auta, kun kädellä ei tempauksessa tarvitse puristaa. En kyllä tiedä auttaako tuollainenkaan treeni, jossa roikutaan sormen kärjillä, paljoakaan.

Kaikenlainen otevoima on tärkeää ja kyllä osa tutkimusten tuloksista antaa viitettä että kiipeilijöiden sekä dynaamiset että staattiset otevoimat useilla eri testaustavoilla ovat omaa luokkaansa. Ongelma vaan on siinä että kun katsoo useampia tutkimuksia niin yksiselitteisesti ei voida asiaa voida sanoa ja koska tutkimusmetodit ovat vaihtelevia niin vertailua on hankala/vaarallista tehdä. Tällä hetkellä lähinnä on selvitelty huippukiipeilijöiden ominaisuuksia suhteessa kuntokiipeilijöihin ja ei urheileviin, eli mm otevoiman merkityksestä otekestävyyteen ei paljoa ole tietoa saatavilla.

Mitä tulee tuohon nimenomaiseen otetyyppiin josta pistit kuvan niin se työllistää eniten lihaksia näistä ei-peukalotteista, eli se toimii hyvin otteen maksimivoimien mittaajana. Grimp ote, joka on hyvin yleisesti käytetty, siirtää kehonpainoa pois lihaksilta jänteille ja luille. Toki sitten pinsettiotten voimaa on testattu erikseen kanssa koska on katsottu että peukalon maksimivoimien testaaminen on tärkeää ja se taitaa tuolla otteella jäädä liki kokonaan pois.

Mitä taas tulee dynaamisen voiman ja isometrisen voiman mittaamiseen niin kyllä ne korreloi toisiaan hyvin. esim alaraajojen voimia mitataan tutkimuksissa hyvin usein nykyään isometrisen rasituksen mukaan ja olenpa tutkimuksen luenut lukenut joissa mm kykkytulokset ja isometrinen prässitulos vastaavat hyvin toisiaan. Toki pitää taas muistaa että mm nivelkulmat vaikuttaa asiaan, kyykyssä se pohja-asento on se heikoin vaihe ja jos sieltä pääsee ylös niin välille tuskin enää jää... Ja se että kannattaako kyykkyä kuitenkaan treenata isometrisesti kyykyn pohja-asennosta, vai enemmin kyykätä... ehkä jälkimmäinen vaihtoehto kuitenkin on parempi. Eli hyvät tutkimustavat ja hyvät harjoittelutavat ei välttämättä ole sama asia.

Tietysti ote on vähän oma lukunsa koska otetyyppejä on useita joissa työsketelee eri sormet eri asenoissa (etenkin peukalo). Eli otetta pitäisi testata/treenata useilla tavoilla.

Ehkä. Tuossa katselin kiipeilijöiden harjoitteluvideota ja siinä oli mm tuota ei-peukalo-otetta ja pinsettiotteella pienestä pallosta roikkumista.

Tempauksen kannaltahan homma on toki sitten simppeli ja voisi kuvitella että jos otetaan ote joka on kutakuinkin samanlainen kuin miten kahvaa pidetään kädessä ja tehdään otevoima tai otekestävyysharjoittelu sillä tavalla niin pahasti ei mene mönkään.

Mutta siis edelleen se Pyykkösen alkuperäinen kysymys jäi vaille vastausta. Tiedetään mitkä on mm huippukiipeilijöiden ominaisuudet, mutta ei tiedetä miten yksittäiset ominaisuudet vaikuttaa mihinkin (esim voiman ja kestävyyden korrelaatio) ja miten niitä treenataan.

Tai no muistelen että jossakin vaiheessa tutkittiin hapenottokyvyn maksimin muutoksia erilaisilla harjoitusmuodoilla ja miten se vaikutti muunmuassa otteeseen kilpailuolosuhteissa, vaikutus oli melkoinen. Jota toki tässä ketjussa onkin toistettu. Toinen juttu on sitten voimaominaisuudet sikäli että niillä ei välttämättä ole alussa niin suurta vaikutusta, mutta sitä mukaa kun laktaattia kerääntyy lihaksiin niin voimatasot tippuu. Olikohan niin että muutama minuuttisen hapottavan radan jälkeen maksimivoimat oli tippuneet 30 % (en muista en jaksa tarkastaa). Eli jos kiipeilyradan alussa voimatasot riittää juuri ja juuri kiipeilysuoritukseen niin siinä vaiheessa kun hapot lisääntyy lihaksissa niin voimatasot ei enää riitäkään. Itselläni ei tämä ole koskaan oikein tullut edes mieleen.

Mielenkiintoista. Kiipeilijöillä tosiaan otteen treenaminen on varmaan aika eri ulottuvuuksissa kuin tempauksessa, kun tarvitaan variaatiotakin eri tavalla.



Näitä jäin vielä miettimään. Muistatko mikä tutkimus oli tämä missä oli tarkasteltu hapenottokyvyn maksimin vaikutusta myös otteeseen? Olisi ihan mielenkiintoista silmäillä.

Ja varmastikin on niin, että tietyn lihasryhmän väsyessä tämä tietty lihasryhmä jaksaa heikommin ja samalla maksimivoimataso laskee. Mietin, että kuinkakohan paljon jonkun lihasryhmän väsyminen vaikuttaa jonkun toisen lihasryhmän väsymiseen? Vaikka siis tässä tapauksessa tempauksessa jalkojen väsyminen otteen väsymiseen.

Tuossa Dedukhina tempaa 32kg kuulaa:
www.youtube.com/watch?v=H45Y6kNlPGg&noredirect=1
Tekniikka pysyy hyvin kasassa tuollakin kuulapainolla.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Löysin hakuhistoriasta ainakin tuon.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9062048

Omasta mielestäni minulla oli luvun alla vielä joku 90 sivuinen tutkimus jossa asiaa kartoitettiin myös, mutta voi olla että muistan vain väärin. Aika moisen siivun kävin noita läpi muutaman tunnin sisään, joten muistikuvat voi olla hivenen hatarat.



Hiljaiseksi vetää.

Itse asiassa juuri satuin löytämään tämmöisen jutun netin syövereistä:

http://www.bodyrecomposition.com/resear ... view.html/



Eli kyllä lihasten koko nähtävästi kasvaa varsin hyvin myös loppuun asti viedyillä kestovoimasarjoillakin. Tai siis perusvoima-alueen harjoittamiseen verrattuna lihaskasvussa ei havaittu mainittavaa eroa.

Tämä oli minulle uutta, koska joka tuutista tulee vastaan väittämät että maksimivoima ja erityisesti perusvoima lisäävät lihasmassaa. Kestovoima ei niinkään, tai hyvin vähän. Ainkain tämän tutkimuksen valossa väittämä on siis väärä.

Eipä sikäli, joskus kun satun bodareiden treenejä katsomaan niin aika raakaa kestovoimarääkkiä se tuppaa joskus olemaan, tokikaan ei suorina sarjoina vaan pudotussarjoina yms. Toki runsaasti käytetyt tiskinalusvitamiinit yms vaikeuttaa heidän treenitapojen vertailua omiin räpellyksiin. Mutta nähtävästi hommassa on ihan vinha perä.

70-luvun huippubodari Serge Nubret kehitti valtavan lihasmassan ja hirmuisen penkkituloksen väittämänsä mukaan todella pienillä treenipainoilla. Pakkiksella on miehestä juttua ja muistaakseni hän penkkasi noin 225kg ja ottiko kahdella sadalla peräti kympin. Kiven kovaa väittää penkanneensa pelkästään volyymia 70-100kilolla! Uskomattomalta kyllä tuntuu.

Mutta tosiaan naturaaleilla volyymi ei välttämättä toimi, ainakin bodyguru Ourama suosittaa heille päinvastaista systeemiä.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI