Löytyi kyseinen teksti, näyttää sille että muistin joitakin asioita väärin. Englanniksi tietysti.
http://breakingmuscle.com/olympic-weigh ... ghtliftingTässä ehkä se pääkohta mitä hain takaa.
Lainaa:
Those with long limbs have, in general, dealt with bad moments of force when lifting. If they can get the bar moving, though, they can build up greater bar speed at full extension, giving them more time in the third pull. Those with shorter limbs and more muscle are better leveraged to get the bar moving, but those shorter lengths usually mean less speed at full extension. That is why endos often appear to just get under their lifts, while ectos seem to have all day to dive into their squat.
Eli jos tuon jotenkin suomentelee niin siten että lyhyet kaverit saavat tangon liikkeelle helpolla hyvien vipuvarsien ansioista mutta kiihtydytysmatka on sitten lyhyt. Pitkät voivat aloittaa hitaasti koska kehon vipuvarret eivät mahdollista kovin väkevää aloitusta mutta jos tanko lähtee liikkeelle niin sitten on aikaa kiihdyttää tanko kunnon vauhtiin. Tämä näkyy sitten siinä että allemenossa lyhyillä on KIIRE kun taas pidemmillä on enemmän aikaa.
Ei tuo artikkeli itsessään välttämättä anna vihjeitä sen kummemmin voimaharjoitteluun vaan kertoo että lyhyet kaverit (erityisesti endot) ovat luonnollisesti vahvempia, mutta toisaalta täsmentää että yhtä ja samaa tekniikkaa ei voi kaikille kehotyypeille ajaa sisään.
pyykkonen kirjoitti:
Ja se minun pituus on 200 cm.
Ei täältä ruohonjuuritasosta oikein osaa noita pituuksia erottaa toisistaan
EDIT: Niin elikkä tuo artikkeli selittäisi ehkä enemmänkin sitä miten meidän lajissa voimatasoja kannattaisi tulkita tai olla tulkitsematta. Esim meikäläinen lyhyehkönä aika endomorfityyppinä (pitkä selkä + tappijalat) on luontaisesti vahva kyykyssä ja vedossa, toisin kuin pidemmät enemmän ekto- tai mesomorfityyppiset (pitkät jalat + lyhyehkö selkä). Silti sitten itse lajissa nämä voimatasot ei välttämättä kerro sitten mitään.
Tai ehkä kertoo. Edelleen mieli pyörii tuon räjähtävän, tai paremminkin nopean, voimantuoton ympärillä. Eli vaikka meikäläisellä on kohtuu korkeat voimatasot suhteessa kehon painoon niin välttämättä se ei välity lajinomaiseen voimantuottoon koska lyhyestä kiihdytysmatkasta johtuen kuuliin pitäisi saada nimenomaan nopeutta, eli puhutaan nopeudesta. Pidemmillä henkilöillä on taas mahdollista "odottaa" suurempaa nopeutta kiihdytysvaiheen aikana, eli maksimivoimatasot korreloisi enemmän lajinomaiseen voimaan ilman semmoista tarvetta panostaa nopeaan voimantuottoon.
En tiedä. Hyviä argumentteja on kyllä tullut vastaan, mutta toisaalta jotenkin minusta tuntuu että tätä aihetta voisi tutkiskella enemmänkin.