Tuolla harjoituspäiväkirjojen puolella taas rönsyili keskustelut joita tietty olisi hyvä käsitellä vähän laajemmassa piirissä:
Eli puheeksi tuli lämmittelyt kisapäivänä: Pari perinteisestä eroavaa esimerkkiä:
1. Eräs pyöräilijä kertoi tekevänsä muutaman minuutin vauhtikestävyysalueella polkemista. Kisamatkaa en muista täsmennetyn mutta ilmesesti aika lyhyt matka oli kyseessä koska lähdössä laktaatit pääsivät muuten nousemaan turhan koviksi kun aerobisen kone ottaa aikansa startata. Lähdössä kropan pitäisi olla selvästi lämmin vielä, eli aika lailla varmaan viimeisellä 5-10 minuutilla pitäisi tuo tehdä. Kunnon lämmittelyiden vuoksi hän sai pidettyä kehon laktaattitasot selvästi matalampana heti startista asti.
2. Esim 800 metrin juoksijat ovat jossakin tutkimusksessa juosseet 25% kisamatkasta kisavauhdilla, joka on tuonut parempia tuloksia kuin pelkkä keveä verryttely+mobbaus/tekniikkaharjoitteet. Pidemmillä matkoilla kuin vaikka 5000metrillä sitten joku 2 minuttia kisavauhtia voisi olla riittävä (ei tutkittu mutta empiiristä havaintoa). Tämän lämmittelyn ja lähdön välillä pitäisi olla se 5-10 minuuttia väliä.
tietysti ensimmäinen ajatus tuossa on se että aika raakaa menoa juuri ennen kisaa. Mutta toisaalta ainakin omalla kohdallani olisin sitä mieltä että tästä on hyötyä (toki asiaa pitää alkaa testailemaan ihan systemaattisesti). Toisaalta en usko että näin on kaikilla.
GS:ää ajatellen luulen että on ihan kiinni siitä mikä on nostajan Vo2max, jos jollakulla on korkea vo2max niin se ei välttämättä ole kisasuorituksessa millään tavalla pullonkaulana jolloin keveämpikin verryttely onnistuu eikä kannata turhaa väsyttää kroppaa turhalla työllä. Sitten taas tämmöiset meikäläisen kaltaiset lahjattomat entiset tervakeuhkot voivat olla vähän toinen juttu, eli se vo2max muodostuu helposti selkeimmäksi pullonkaulaksi ja sitä pitäisi pyrkiä tehostamaan juuri ennen kisaa.
ja sitten kisaa edeltävät päivät.
Pyykkönen mainisti että kestävyysurheiljat olisivat saaneet hyvää tulosta tekemällä intensiivisen treenin kisaa edeltävänä päivänä. Pikaisella googlettamisella tuli ainakin vastaan tämmöinen juttu:
http://www.runnersworld.com/race-traini ... t-48-hoursJoillakin urheilijoilla (joihin itse kuulun) kisaviikon kevennys vetää hermoston löysille ja kisaa edeltävän vuorokauden aikana pitäisi herätellä hermostoa kisavauhtiin. Eli keveällä lenkillä muutamia lyhyitä vetoja hyvin palautuksin. 20 sekunttia tai 200 metriä mainittiin vetojen pituudeksi, joku 4-6 vetoa, noin 5 minuutin palautuksilla.
Eli tuossa ideana just se että saadaan hermo-lihasjärjestelmä pelaamaan kisapäivänä. Mutta artikkelissa painotetaan että tuo on yksilöllistä ja sitä pitää testailla, urheilijat reagoivat eritavoin eri treeneihin. Peruskestävyyspohja on varmasti iso juttu ja ylipäätään urheilijan taso, mitä kovempi kuntoinen juoksija sen kovempia herättelyitä voi edeltävänä päivänä tehdä.
Tuossa siis reseptiksi ehdotetaan että 48h ennen kisaa tehdään keveä perus lönköttely (tarkoituksena ilmeisesti verrytellä jäykät jalat vetreiksi) ja sitten 24h ennen kisaa tehdään keveä lönköttely jossa on noita teräviä vetoja seassa. Mutta ymmärtääkseni laktaattien kertymistä kroppaan pitää vältellä, eli vetojen pitää olla lyhyitä ja palautusten pitkiä että kreatiini-fosfaatti varastot on varmasit täydentyneet ennen seuraavaa vetoa.
Mainittakoon vielä sellainen havainto hiihtopuolelta josta luin että rasitusastmaa kärsivät hiihtäjät ovat havainneet hyväksi sellaisen metodin että 2 tuntia ennen lähtöä vedetään 2x5minuuttia vauhtikestävyysalueella. Tosin tämä voi olla perusterveelle ihmiselle vähän turhan metodi, koska sillä "vain" koitetaan voittaa rasitusastman aiheuttamat rajoitteet.
Mielipiteitä, havaintoja, näkemyksiä, kokemuksia?