Kojak kirjoitti:
No minusta lenkkeily-käsitteellä yleensä tarkoitetaan jotain semmoista kuin 30 min ylöspäin jotakuinkin aerobinen juoksulenkki. Vaikkapa Cooperin testi ei ole lenkkeilyä eikä sitä ole juosta 10 kpl 400metrin vetoja.
Tai käytti käsitteitä miten vaan, kai tässä haettiin kestävyyden ylläpitoa/parannusta, hengitys- verenkiertoelimistön rasittamisen kautta. Silloin pitää tehdä vähintään puolisen tuntia kestävä isoja lihasryhmiä kohtuullisella teholla kuormittava harjoitus. Ottaen huomioon kuulailun rasittavuuden, loogista lienee tehdä auurin osa tästä hyvinkin kevyillä tehoilla eli siten, ettei mainittavasti maitohappoa kerry sen enempää verenkiertoon kuin paikallisesti lihaksiinkaan. Myöskään hermojärjestelmä ei saisi kuormittua äkillisillä voimapiikeillä, jos lenkin lomaan heittääkin leukoja tms, se muuttaa harjoituksen luonnetta yllättävän paljon.
Yllämainittu huomioiden en voi rinnastaa tuon pitkän tempaussarjan vaikutuksia juoksulenkkiin vaikka tempauskin puree isoihin lihasryhmiin. Aika on hengitys-ja verenkiertojärjestelmän kehittämiseen liian lyhyt (jo hapenottokyvyä kehittävän harjoituksen minimipituus on 20min ja muut kestävyysominaisuudet vaativat pitemmän ajan) ja rasitus niin kova, että lukuunottamatta kaikkein kovakuntoisimpia ja suurikokoisimpia kuulailijoita, ainakin paikallisesti maitohappoa kertyy lihaksiin.
Elikkä järkeilisin niin, että joku huippukuulailija voi tuolla tavoin "lenkkeillä", mutta sitten pitäisi tempoa pitempään ja muitten taas pitää pudottaa kuulan painoa rutkasti. Tuollaisia harjoituksia voi olla hyvä joskus tehdä, mutta jotenkin arvelisin paremmaksi hakea hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa muilla lajeilla, joissa suoritus on rauhallisempi ja lihaksisto pääsee vähemmällä.
Muokkaan ja tarkennan vielä sen verran, että Jeken viestistä jää hiukan epäselväksi, tekeekö hän nuo 120-180 toistoa vai enemmän. Itse oletin määräksi tuon ja siihenhän ei saa kulumaan mitenkään puolta tuntia yhtäjaksoisesti tehden.
Mihin perustuu väitteesi ettei alle 20 minuuttiset harjoitukset kehitä hapen ottokykyä?
Lähtätaso vaikuttaa, mutta normaalista ei juoksemista harrastavasta aikuisesta muistaakseni Kenneth Cooper aikoinaan tutkimuksissaan sanoi, että hapenotto kehittyy parhaiten suhteessa käytettyyn aikaan kun tekee kolme 20 minuutin hajoitusta viikossa. Tätä vähäisemmälläkin harjoittelulla se kehittyy , mutta vähemmän ja runsaammalla enemmän, mutta runsaampi harjoittelu ei suhteessa käytettyyn aikaan tuo samanlaista parannusta.
Lisäksi intervalliharjoittelu on joissakin tutkimuksissa myös parantanut hapenottokykyä jopa perinteistä LSD harjoittelua paremmin (esim japanilaisen Tohtori Tabatan tutkimukset). Intervalliharjoittelu on yleensä ainakin osittain anaerobista, eli hapottavaa, mutta kyllä silläkin hapenottokyky kehittyy. ja lihaskestävyys. Perus aerobinen kestävyys ei välttämättä, en tiedä.
Mutta taas: jos perus aerobista kestävyyttä parannetaan juoksulla, niin autaako se GS:ään, jos se vaatii voimakestävyyttä, ja vauhtikestävyyttä yms etenkin yläkropassa ja käsissä? Ja eikö se peruskestävyys, jota juoksulla parannetaan ole jalkojen lihasten verisuonittamista ja jalkojen lihassolujen mitokondrioiden aerobisen energiantuoton kehittämistä?
Mun käsityksen mukaan kestävyys ei ole yleensä kiinni keuhkojen ilmanvaihtokapasiteetista (poikkeuksena ehkä astmaatikot tai keuhkon ahtaumatautiset yms) ja sydämmen pumppauskapasiteetista, vaan lihasten aineenvaihdunnasta (johon hiusverisuonitus vaikuttaa).
Näin luulisin lukemieni perusteella, jos muistan oikein. Korjaa jos olen väärässä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
Ei ole yhtä ainoaa tapaa, vaan pääasia on että keho saa suhteellisen kevyttä rasitusta raskaan päälajin vastapainoksi.
