Kahvakuulaurheilu.net

Pohdinpa eilisten treenien jälkeen että millä syketasoilla porukka yleensä treenaa. Mulla nousee syke helposti tosi korkealle (165-175) ja joissain liikkeissä menee melkein aina 180 rikki (ei onneksi enää sen yli). Ja tulee myös vauhdilla alas. Näin on ollut jo yläasteikäisestä kun ensimmäisiä kertoja sykettä mittasin treeneissä. Esim. eilisissä treeneissä (kesto n. 37min) keskisyke oli sykemittarin mukaan 161. Paha olo ei ole koskaan tullut kuulaillessa ja jaksan mainiosti treenit loppuun saakka. Mutta netistä löytyneen maksimisykelaskurin mukaan mun max olisi vain 191 ja olisin tällöin treenannut melkein koko ajan anaerobisella alueella, vaikka ei siltä tuntunut. Onko jollain kokemuksia, kommentteja ?

Vai onkohan Suunnon t3 mittaukset pielessä..

Treeni kuin treeni, syke ylittää tuon 160. Vastapainoksi olisi sitten hyvä tehdä palauttelevaa harjoittelua. Jos haluaa kuulailla niin esim tekniikkatreeni voi toimia ihan hyvin. Harjoitteluun on kuitenkin tärkeää saada vaihtelua ja aina ei pidä vetää kovilla sykkeillä.

Kahden käden jerkissä mulla nousee kanssa ihan sinne jopa maksimiin noin 190. Yleensä siinä vaiheessa tulee tekemiselle stoppi. Johtunee kaiketi siitä, että räkki on suhteellisen olematon kahden käden liikkeissä. Keskisyke heiluu siellä 150-160 liepeillä kanssa. Ihan liikkeistä riippuen.

Harjoituksen aikainen syke yksistään kertoo aika vähän, jos taas tietäisi leposykkeen, testatun maksimisykkeen ja aerobisen sekä anaerobisen kynnyssykkeen, niin silloin voisi spekuloida vähän enemmän.

Leposykkeen voi laskeskella aamulla sängyssä, muut parametrit vaativat jonkinlaisen testin tekemistä.

Ammattipyöräilijät esimerkiksi ovat siirtymässä pelkän sykkeen mittauksesta tehon (wattien) ja sykkeen seurantaan rasituksen arvioimisessa.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Ok, eli en varmaan vedä itseäni hengiltä tällä treenitahdilla..

Hyvä pointti että leposyke pitäisi kanssa tarkistaa.

Kiinnostaisi kyllä noiden syketietojen tarkempi hyödyntäminen, mutta se ei taida ilman testejä onnistua. Arviot kun on arvioita ja sykkeet yksilöllisiä.
Se syke ja sen muutokset on kuitenkin se juttu jota pystyisi seuraamaan treenistä toiseen, riippumatta siitä mitä treenin aikana itse asiassa tekee...

On joo, mutta tuo taulukko perustuu omaan arvioon tilanteesta, joten pitää olla aika hyvin perillä miten juuri oma kroppa reagoi. Toki sykekin vaihtelee varmaan tilanteen ja esim. stressimäärän mukaan, mutta kuitenkin se on eri tavalla mitattavissa.

Polarilla on etevä kokonaisuus juuri tuohon sykkeen seurantaan. Protrainer ohjelma tallentaa tiedot treeneistä ja erillisistä rasitustila mittauksista. Eritoten tuo rasitustilaa mittaavaa ohjelma on ollut kyllä todella hyvä käytössä, sen lisäksi toki kuuntelee vielä fiilistä niin aika turvallisesti voi treenata kovaakin. Toki tuo muistuttaa myös liian kevyestä treenaamisesta. Nousujohteisuutta on helppo seurata ja lepopäivien paikat on helppo katsoa sykkeen avulla. Eli tuo polarin rasitusmittaus mittaa ortostaattisen sykkeen lisäksi kaiketi sykkeen rytmiä ja erilaisia vaihteluita, joista sitten se kertoo rasituksen tason aika hyvin. Ainakin omien kokemuksien mukaan, rasitustaso korreloi todella hyvin mittarin antaman tiedon ja fiiliksen välillä.

Plussana vielä se, että käppyröistä on todella helppo katsoa mihin suuntaan treenit on menossa, etenkin juoksussa tuota olen käyttänyt kovasti. Matka aika ja syke kertoo aika hyvin kehityksestä ja pitkällä aikavälillä ja käppyröitä on muutenkin kiva aika ajoin tarkastella.

Tosin nyt viime kuukausina ei ole tullut niin tarkasti mitattua sykettä, lähinnä vain rasitustilaa.

Täytyypä kokeilla mittarilla treeni sykkeitä. Viime syksynä kovassa jerkissä 6-8 min maksimi 167. Leposykkeet treenikaudella 40-45 ja kilpailujen alla olen mitannut 37 aamusykkeen.
25 vuotta sitten mitattiin maksimi sykkeeksi matolla 197, lepo sykkeet oli samoissa mitä nyt.

_________________
Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä

Osteopaatillekko ?
http://www.suomenosteopaattiliitto.fi

Simo taistelee luonnon lakeja vastaan ja heittää vanhat fysiikan opit roskikseen?

menijo, tuo kuulostaa mielenkiintoiselta systeemiltä. Oletko vertaillut tai kuullut kokemuksia Suunnon vastaavasta, onko niillä paljon eroa?

24 kg 8 min tempaussetti, keskisyke 146. max 167

_________________
Kev:n treenit ke ja su klo18-19 yu-kentällä

Osteopaatillekko ?
http://www.suomenosteopaattiliitto.fi

Jani: En hirveämmin ole tuota suunnon ohjelmaa nähnyt, kuin joissan vertailuissa netissä. Eli en osaa vertailla oman kokemuksen kautta. Netistä tosin löytyy paljon niitä vertailevia testejä. Kaiketi polar on hieman enemmän dataa ulos antava ja suunto on enemmän suurpiirteinen, mutta helpommin lähestyttävissä. Mulla tuo polarin rs800cx ja g3pod matkan mittaukseen ja koneella sitten pyörii polarin protraineri softa, toimiva paketti. Tosin macisti joutuu käyttämään virtualisointia tai muuta kikkaa pyörittääkseen windowsia, mutta eipä se vaikeaa ole. Btw jos jotain sattuu kiinnostamaan, niin nyt polarilta saa jo jotain softaa macillekkin, mutta ei tietenkään tuolle meitsin kellolle, joten eipä siitä sitten sen enempää. Suunnon laitteista on kokemusta lähinnä advizor mallista, se on todella hyvä yleisesti, mutta ainakaan tuosta mun kellosta ei koneelle saa mitään dataa.

Taas Maccareita sorsitaan!!

Sama kilomäärä, hyvin erilainen vaikutus:
Tein eilen neljä sarjaa 12 kg kuulalla; kahden käden etuheilautus ja yhden käden tempaukset ja työnnöt, 20 toistoa kutakin = 4 x 100 x 12 kg = 4800 kg; tänään 16 kg kuulalla sama mutta kolme sarjaa. Sarjojen välillä ei taukoa eli yhteen putkeen koko harjoitus.
Ajat 12 kg: 17:48 eli 4:27/sarja, 16 kg: 14:24 eli 4:48/sarja
Sykkeet 12 kg: ka 139, max 148, 16 kg: ka 154, max 169

Merkittävä ero oli sykkeiden kohoamisessa. 12 kg kuulalla kunkin sarjan alin syke oli aina hivenen korkeampi kuin edellisen sarjan alin syke ja maksimisyke aina hieman korkeampi kuin edellisen sarjan maksimisyke, mutta suuri osa sarjan syketasosta oli alempana kuin edellisen sarjan maksimi. 16 kg kuulalla syke kohosi jatkuvasti eli kunkin sarjan alin syke oli minimissään jos ei sama kuin edellisen sarjan maksimi niin hyvin lähellä sitä ja kohosi nopeasti edellisen maksimin yli -> noutaja tulee jos riittävän pitkää tekee (minulle olisi varmaan tullut neljännellä kierroksella tai tahdin olisi pitänyt tippua huomattavasti).

Taustaksi arvio aerobisesta kynnyssyykkeestä juostessa 145-150 ja anaerobisesta 165-170, pyöräillen 5-10 pykälää alempi.