Kahvakuulaurheilu.net

Ja se isoin ongelma tuli siinä viimeisessä lauseessa: Lihaskunto on niin p##seestä! Turhaa sitä hapenkuljetuselimistöä on hioa loputtomiin, kun suurimmalle osalle olisi paljon hyödyllisempää kehittää liikkuvuutta, lihaskuntoa ja lihaskoordinaatiota => hyvä ryhti, terveet nivelet ja toimivat lihakset => pystyisi sitten juoksemaankin vähän paremmin.

Ja toinen mitä ihmettelen on se, että miksi ihmiset juoksevat tasaisella??? Jos menee hiihtopolulle(jollaisia varmasti löytyy Suomen jokaisesta kunnasta), niin siellähän sitä intervallipohjaa tulisi tahtomattaankin,kun pyrkisi ottamaan ylä-ja alamäet(jos osaa juosta alamäkeen!) vauhdilla ja tasaisella lönköttelisi. Samalla alusta olisi paljon nivelystävällisempi. Ai niin, se on se ajanpuute....

Niin tai sitten se on tietämättömyys ja se, että pelätään sen olevan äärettömän rankkaa, siis esim. pururadan mäkisen maaston. Koska juoksulenkillähä ei kävellä! Kaiken pitää olla niin rajua. Kengät jalassa paiskotaan maata ja korvissa soi täysillä jytä. Ei siinä paljon muuta tehdä kuin pakotetaan kehoa hätääntymään ja vedetään itsensä piippuun.

Mää tykkään juosta paljon metsässä, jossa on huomattavasti korkeuseroja ja polut eivät ole aivan tasaisia. Juoksen aina kun mahdollista minimalistisilla kengillä ja ilman meteliä korvissa. Huomasin, että näin juoksulenkit on paljon nautinnollisempia jo juoksun aikana ja kehonkuuntelu on paljon helpompaa. Esim. oman hengityksen kuuleminen auttaa hidastamaan, koska sitä ei välttämättä edes tajua kuinka piipussa sitä on jos menee pelkästään tuntemuksien perusteella. Saatikka jos hakee voimaa vielä lujaa soivasta musiikista. Juoksusta onkin tullut mulle lähinnä "meditatiivinen" nautinto, eli vetelen sen kovaa mikä kivalta tuntuu ja keskityn lähinnä nauttimaan luonnosta ja siitä mitä se tarjoaa.