Juha kirjoitti:
Opettele nyt hyvä mies jo vähitellen kuuntelemaan kroppaas ja skaalaamaan toimintaasi
En mäkään ekoissa Capoeira-harjoituksissa yrittänyt tehdä joskus 15-vuotta sitten heittämiäni takaperin puolivoltteja vaan rakennan asteittain sen taidon ja kropan kestävyyden takaisin. Järki käteen ja jos ei oma pää riitä niin pyydä apua joltain pätevämmältä
Kaikkihan me oltiin nuorena "maailman valtiaita" mutta jos on vuosia ja vammoja välissä , niin pitäsi käyttää vuosien tuomaa viisautta kääntää suunta takaisin vähitellen. Jos on vuosia kroppa vähitellen rapistunut ja vammautunut , niin sen korjaaminenkin pikku hiljalleen asteittain saattaa viedä merkittävän pitkän ajan
Liikaa kiirehtimällä ei tule muuta kuin lisää ongelmia.
Koska lukihäiriösi vaikuttaa sangen vakava-asteiselta, joudun valitettavasti käyttämään caps lockia ja painottamaan, että vammani EIVÄT johdu takaperinvolteista tai muista liian haastavista/väärin tehdyistä opk-liikkeistä. Olen mm jäänyt kivenlohkareen alle, astunut pulttiin ja loukannut pahasti polveni heittäessäni kiekkoa vuonna 1980.
Edellämainittujen pitkään väärin diagnosoitujen ja väärin hoidettujen vammojen lisäksi on ollut tukku tavallisia työ- ja urheiluperäisiä rasitusvammoja, joista en tosiaankaan välittäisi kirjoittaa, mutta taidan kumminkin käyttää niitä esimerkkeinä vaikka täällä jotkut tuntuvat tietävän asiani ja terveydentilani paremmin minä itse.
Voit uskoa, että "skaalattu" on ja sen skaalaamisen tuloksena en ole joutunut paria sairaalapäivää ja muutamaa kuumetatutia lukuunottamatta joutunut pitämään 20 vuoteen yhtään "hietöntä" päivää. Tähän skaalaamiseen on kuulunut jatkuva lajien vaihtelu ja urheiluvälineiden soutuveneistä kahvakuuliin siroittelu eri puolille Helsinkiä. Nykyään siihen kuuluu myös treenien lisäksi kolme päivittäistä settiä erilaista kehonhuoltoa pilateksesta kumpparijumppaan kestoltaan yhteensä yli tunti.
Passiivisten hoitojen vastaanottamisesta on 30 vuoden kokemus ja antamisesta 20v.
Tässä keskustelussa olen halunnut sanoa:
1) Opk-liikkeillä on vaikeaa ja epätarkoituksenmukaista yrittää tehdä palauttavaa tai peruskestävyysharjoittelua, missä pyritään rasittamaan hengitys- ja verenkiertoelimistöä tasaisesti melko pitkään ja lihaksistoa palauttavasti tai vain lievästi rasittaen. Toimivat heikosti esim voimaharjoittelun jälkeisenä päivänä.
2) (Kevennetyillä) opk-liikkeillä voidaan kuntouttaa ja ennaltaehkäistä vammoja, mutta VÄLINEET ANTAVAT RATKAISEVASTI PAREMMAT MAHDOLLISUUDET TEHDÄ KUNTOA/VOIMAA YLLÄPITÄVIÄ TREENEJÄ, JOS VAMMOJA/RAJOITTEITA ON. Rajoitteella tarkoitan vammaa, minkä täydellinen paraneminen on poissuljettu tai epätodennäköistä, esimerkiksi katkennut jänne tai nivelside, joita ei ole aikoinaan leikattu, voimakkaat degeneraatiomuutokset selkärangassa jne. En kuolemaksinekaan ymmärrä, miksi pitäisi väkisin yrittää tehdä varsinainen harjoittelu opk-liikkeillä, jos paikat kestävät huonosti niiden vaatimia nivelkulmia, mutta kuula-, levytanko- tai laiteharjoittelu onnistuu ihan hyvin. Vammathan eivät suinkaan ole yleensä mitään on/off-tilanteita vaan on etsittävä korvaavia harjoitteita.
Esimerkkejä:
-polvi, selkä, takareisi tai akilles ärtyy hyppelyistä, mutta saattaa kestää kyykkyä tai jos ei sitä niin yritetään hackia, prässiä ja lopulta reisipenkkiä/pakarakonetta.
-olkapää ärtyy leuoista, dipeistä ja jopa etunojapunnerruksista, mutta kestää täysin maastavetoa, kahvakuulaheilautusta ja korkeaa vetoa ja ehkä myös monia muita liikkeitä maltillisilla painoilla.
Nivusvammaa kuntouttaessani huomasin lähentäjäkoneen merkityksen. Se oli nopein ja kätevin tapa pumpata verenkiertoa alueelle vaikka tein myös sivuplankin kaltaisi opk-liikkeitä ja kumpparijumppaa. Takareisileikkauksen jälkeen alennuin polkemaan stepperiä ja kuntopyörää, koska ne olivat ainoa tapa ylläpitää aerobista kuntoa vaikka toki reittä piti kuntouttaa myös kaikenlaisilla raajan kohotuksilla ja laitteilla. Leikkausta kuukausia odotellessani laaja laji- ja välinevalikoima mahdollisti päivittäisen tehokkaan treenaamisen, mikä olisi ollut opk-liikkeillä melkoisen hankalaa.
Eli summa summarum jos vamma on päällä tai siitä on tullut pysyvä rajoite, korvaavan harjoittelun suunnittelussa laaja väline- ja lajivalikoima on ratkaisevan tärkeää, mikäli halutaan välttyä pitkiltä harjoittelutauoilta tai jopa koko harrastuksen lopettamiselta, kuten niin monelle käy. Parin-kolmen rajoitteen vaivatessa ei kovin paljon lohduta tieto, että Juha vaeltelee viidakossa lannevaate päällä tai Jukka on haltioissaan ihmiskehon ihmellisyydestä.