Kahvakuulaurheilu.net

Moro,

Onko kellään kokemusta treenin aloittamisesta säärimurtuman tai nilkkavamman tai vastaavan jälkeen?

Olen treenaillut viime syksyn ajan 12 kg kuulan kanssa, ehkä enenevässä määrin GS-tyylistä innostuen, pikku hiljaa yhä pidempiä sarjoja jaksaen ja ymmärtääkseni alati paranevalla tekniikalla. Joululahjoin itseäni kahdella 16 kg kisakuulalla, mutta ennen kuin ehdin tehdä niillä treenin treeniä, mursin juniorin kanssa stigamäessä sääreni. Koivessa on nyt ydinnaula ja nilkan salparuuvin jännittävän sijoituksen ansiosta avattava kipsi, joka on määrä poistaa vajaa kahden viikon päästä. Olen nyt aloittamassa puolipainovarauksen, josta viikon päästä siirryn koko painolle.

Kysymys kuuluu, koska ja minkälaisella tahdilla kuntouttava treeni olisi syytä aloittaa? Hermo alkaa pikkuhiljaa olla menevillä mättäillä kun ensinnäkin kunnon rapistumisen tuntee ja peiliin katsoessa alkaa tuntua, että pohjelihas on siirtynyt tuohon navan seudulle. Tähänhän on tietenkin syynä painovoima, joka jalan ollessa koholla on valuttanut pohkeen tilavuuden verran tavaraa vyötärölle, ja kun saan jalan kunnolla alaspäin, pohje valuu paikalleen.

Markus

Auts!

Ei ole kokemusta, mutta sanoisin että maltilla... Puolisolla on ollut käsi poikki ja kunhan ehtii töiltään, voisi kommentoida...

_________________
Jos treenataan, treenataan täysii!

No mulla siis murtui käsivarsi parista lohtaa pyöräilyonnettomuudessa muutama vuosi sitten.

Leikkauksen jälkeen sain käteen ns kipsilastan. Tiukasti vastoin ohjeita aloin purkamaan lastaa heti kun pääsin kotiin. Pidin kättä varovaisesti vapaana ja liikuttelin sormia surkastumisen minimoimiseksi. Aina välitarkastuksissa piti valehdella, että sidos on vaan purkautunut ja siksi näyttää amatöörin tekemältä.

Treenattu sillä kädellä ei pitkään aikaan. Kyynärpään liikerataan jäi pieni rajoite, mutta pienempi kuin yleensä. Lihakset surkastuivat ja pintahermotus meni, mutta ne ovat jo palautuneet.

Ja miten tämä jorina auttaa sun tapauksessa, en tiedä Muuten siis kuin sympatian tasolla. Kivun rajoissa ja hyvin varovasti on aloitettava.

_________________
The light that burns twice as bright burns half as long. (Eldon Tyrell, Bladerunner)

Ihan ratkaisevaa on murtuman paikka. itselläni murtui metsätöissä pohjeluun pää nilkasta ja siihen laitettiin naulakin vaikkei kai ollut mitenkään välttämätöntä. Pääsin kipsisaappaasta eroon kahden viikon päästä ja kävin saman tien tasamaalla kevyen tuen kanssa hiihtämässä. Kuukausi haverista olin talvilomilla pohjoisessa ja hiihtelin jo 40km päivämatkoja. Mitään takapakkeja ei tullut, mutta murtuma oli tosiaan harvinaisen helppo hoidettava. Kumminkaan murtumasta ei tarvitse aina vetää johtopäätöstä että se olisi automaattisesti pahempi juttu kuin jokin nivelside- tai lihasvamma vaikka toki murtumiin noita usein liittyy.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Mun murtumat on sääriluussa vähän nilkan yläpuolella ja pohjeluussa vähän polven alapuolella. Nilkka säästyi ilmeisesti, pois lukien salparuuvin aiheuttamat asiat. Saas kattoo, miten homma etenee, polttelut nostamaan olisi kovat.

Selviytymisstooria Ameriikan malliin löytyy täältä: http://www.dragondoor.com/articles/a-ke ... fault.aspx

Tämä avattava kipsi on kyllä melko yliveto, on pystynyt pitämään nilkan liikkuvuuden aika hyvänä.

No niin. Kipsi on poistettu ja luutuminen edennyt ihan hyvin. Lääkärin mukaan varsinaista estetä treenille ei ole.

Kipsin poiston myötä tuli kuitenkin havaituksi se, että kipsi on viimeiset pari viikkoa, kun jalalle on saanut laittaa painoa, tehnyt jalan tukilihasten työt. Eli heikko ja kipeä on koipi. Suunnitelma kuulaamisen suhteen on se, että kunhan seisominen ja käveleminen alkavat sujua kivuitta, aloitan tekemällä yhden minuutin sarjan. Seuraavana päivänä kaksi minuttia, sitten kolme ja vähitellen lisää sen mukaan, mitä kinttu antaa myöten.

Jotenkin kuvittelisin, että heiluri, tempaus, työntö ja LC voisivat olla ihan kohtuullisia kuntouttavia ja jalan lihasta ja hermotusta palauttavia liikkeitä, ja kuitenkin ehkä hellävaraisempia kuin erinäiset muut liikuntamuodot. Vai kuinka?