Äh, hitsit miten vaikeaa muotoilla, koska jokainenhan on yksilö mutta voin kyllä kertoa miten itse reenasin raskausaikana.
Aloitin tavoitteellisen kahvakuulareenin marraskuussa 2011 ja joulukuussa huomasin sitten olevani raskaana (ei, asioilla ei ole syy-seuraus-suhdetta). Tästä tilastani huolimatta halusin kisata kevään SM-Biathloneissa ja vaikka se 16kg:n kuula olisi ollut se oikea vaihtoehto noin niinkuin painoltaan, kisakuula oli 12kg. Kisasin SM-kisoissa toukokuussa 2012 jolloin olin rv 29. Tämän jälkeen olin vielä tanssinäytöksessä lavalla rv 31 jonka jälkeen heittäydyin mammalomalle. Heinäkuun lopulla syntyi terve, nostajan kokoinen tyttö
Ehkä tärkeintä mitä voi tehdä, on se että kuuntelee omaa kroppaansa. Mulle tää oli (jo) kolmas raskaus, joten osasin vähän ennakoida miten mun roppani toimii ja millasia viestejä se antaa. Enkä missään nimessä nyt sano, että mun tekemä valinta reenaamisen suhteen olis ollu se järkevin, mutta koska mun olo oli koko raskausajan hyvä, eikä supistellu eikä mitään, niin ei sille reenaamiselle mitään estettä ollut. Eikä kannata tietenkään millään riskirajoilla vetää eikä ennätyksiä (tahallaan) rikkoa.
Rehellisyyden nimissä mun on kyllä sanottava, että neuvolahenkilökunta lääkäreineen vähän kohottelivat kulmiaan. Itse oon kuitenkin sitä mieltä, että koska liikuin jo ennen raskausaikaa paljon, niin se, että olisin jäänyt laakereilleni lepäämään koko raskausajan, olis ollu mulle se huonompi vaihtoehto. Näin post-raskausaikaankin se raskaudenaikanen liikkuminen (maltillinen...) vaikuttaa positiivisesti.
Onnea loppuraskauteen
Jos haluat kysellä lisää niin täällä voi varmaan jotain viestejä laittaa