Kahvakuulaurheilu.net

Tapasin Pavelin viime vuonna RKC-kurssin yhteydessä ja hän oli niin kohtelias, että tarjosi hetken aikaansa istahtamalla alas tiiviin haastattelun merkeissä. Jutun piti mennä alunperin lehteen, mutta se jäikin lopulta muutaman välivaiheen jälkeen itselleni. Tässäpä tämä, sekalaista asiaa niin kahvakuulaharjoittelusta kuin sen ulkopuoleltakin.

Haastattelussa Pavel Tsatsouline

_________________
super-sets.com
rumbleroller.fi

Hyvä haastattelu! Pidän itse Pavelin ajattelutavasta, vaikka en niin syvällisesti hänen toimintaansa aikanaan perehtynyt. Mukava myös nähdä, että omat ajatukset harjoittelun suhteen ovat identtiset. Kehonpainoharjoittelu, "paljasjalkaisuus" ja voima kaiken harjoittelun pohjana.

Näkemykset kehonpainoharjoittelusta meillä ehkä vähän eroaa ja olen itse kokenut, että seuraamalla käytännössä niitä polkuja, jotka Christopher Sommer aikanaan loi, ovat äärimmäisen tehokkaat. Jos puhutaan punnerrusvoimasta, itse käyttäisin aikani Planchen opetteluun, jonka progressio on luonnollisesti pitkä ja sisältää paljon apuliikkeitä ja variaatioita! OAPU:t tulevat siinä sivussa, mutta toisin päin homma ei toimi.
Jalkaosastoon olen taas saanut parhaat oppini Ido Portalilta, joka on todellinen liikkumisen mestari. Olen ollut ennenkin ok pistoolikyykkääjä, mutta sen jälkeen kun olen alkanut käyttää näiden kahden herran oppeja, ovat pistoolitkin menneet huomattavasti eteenpäin treenaamatta niitä lainkaan.

Coach Sommer on muuten Pavelin hyvä ystävä ja hän kirjoitti aivan ensimmäisen artikkelin aikanaan Dragondooriin gymnastic-harjoittelusta. Hänen piti myös alkaa tehdä sinne materiaalia, mutta sitten näkemykset ilmeisesti hieman erkanivat. Sommer on yksi parhaimpia telinevoimisteluvalmentajia ja henkilö gymnasticbodies.com-sivuston takana.

Tack!

-> marks

Kaippa tuo lajin tunnettavuus on myös Venäjällä hyvin pitkälti paikkaan sidonnaista. Kaverin kämppis Phoenixissa on Siperiasta kotoisin ja kysyin, että tietääkö se mikä on kahvakuula ja mitä sillä tehdään? Kyllä kaveri tuntui kohtuu hyvin olevan kärryillä tilanteesta. Tosin urheilija kyseessä, niin se totta kai vaikuttaa jonkin verran.

-> Jukka

Komppaan täysin, että pidän Pavelin tavasta esittää ja ajatella asioita. Vaikka suurin osa tavallisesta treenikansasta mieltää hänet kahvakuulatyypiksi, niin hän kuitenkin paljon muuta. Eniten kyse on ihmisliikkeen ymmärtämisestä, jota voidaan soveltaa sitten haluttuun tarkoitukseen, on se sitten kahvakuula, levytanko tai mitä tahansa. Hänen kirjat on myös todella hauskaa luettavaa, jos huumorin ja sarkasmin ala vain sattuu kolahtamaan (usein) hyvän sisällön lisäksi. Allekirjoitan myös 100%, että kaikissa Pavelin teoksissa progressiot eivät ole olleet hyviä tai ne puuttuvat jopa kokonaan. Esimerkiksi Naked warrior on sisällöltään hyvä, mutta jos ne eivät ole jo lähes tulkoon hallussa, niin tough luck.. Muistan vielä hyvin, kun luin kirjan ensimmäisen kerran ja turhautumiseenhan se päättyi, kun mentiin teoriasta käytäntöön. Toisaalta hänen ja Dan Johnin yhdessä kirjoittama Easy Strength -kirja on kirkkaasi yksi parhaimpia teoksia, mitä olen harjoittelun saralta lukenut. Ensimmäinen kosketus kohtalaisen hyviin progressioihin kehonpainoharjoitteluun liittyen tuli Dragon doorin julkaisema Convict conditioning -kirja. 6 eri kehonpainon "isoa liikettä" on jaettu 10 eri progressiioon ja jokaisessa on kerrottu kriteerit, että milloin on valmis seuraavaan.

Seuraava hankinnan arvoinen teos bw-harjoitteluun liittyen on todennäköisesti tämä. En ole vielä ensikohtaisia kokemuksia kuullut, mutta vaikuttaa kaikin puolin hyvältä.
[url]http://www.amazon.com/Overcoming-Gravity-Systematic-Gymnastics-Bodyweight/dp/1467933120]Steven Low - Overcoming gravity[/url]

Mietin pitkään, että mistä tuo Sommer on tuttu, mutta nyt kun selvensit, niin monesta eri lähteestä on tullut vastaan. Heti en pysty sanomaan millaista materiaalia hänellä on, joten tässä paikka jatko-opiskelulle. Pelkkä gymnasticbodies.com -sivuston isännöinti riittää jo referenssiksi. Idon kurssia venailen jo kovasti alkavaksi. Herran Youtube -video, joka käsittelee harjoittelua, motivaatiota, Crossfittia yms. on tullut katsottua moneen kertaan.

Lähtipä sivuraiteille, mutta se nyt ei ole välttämättä huono asia.

_________________
super-sets.com
rumbleroller.fi

Overcoming Gravity on ok kirja, mutta ei anna mielestäni tällaiselle normaalille ihmiselle riittävän selkeää progressiota. Kirjoittaja kirjan takana ei ole itse mikään telinevoimistelija, saati valmentaja. Se näkyy myös ulosannissa, jonka ongelma on sen laajuus. Lisäksi kirjassa mennään jo rengasvoimistelun vaikeimpiin liikkeisiin, jotka on mielestäni ihan turhia edes tuoda esille. Itsellä siis tuo kirja on ja olen sen kannesta kanteen yhdeltä istumalta lukenut. Oli siis mielenkiintoinen opus! Kuitenkin, kun katselee niitä tikku-ukkopiirroksia, niin siinä saa helposti käsityksen, että nämä ovat helppoja juttuja ja nyt vain treenaamaan. Ei ihan mennyt niin!

Sommerin Foundation-sarja on se, mihin kannattaa rahansa laittaa. Tottakai tulee vähän kalliimmaksi hankkia ne kaikki. Nyt on julkaistu F1 ja niitä tulee aina F5:en asti. Jopa Sommerin Building Gymnastic bodies oli liian haastava perusjampalle, joten tuo Foundation-sarja tuo "telinevoimistelun" jokaiselle.

Nyt kun lähti sivuraiteille, niin mennään sitten oikein kunnolla. Eipä noita henkilöitä, joita oikeasti voi kutsua guruiksi, tai alan pioneereiksi, montaa ole. Oikeastaan tässä keskustelussa esiintuodut ovat itselle sellaisia. Vaikka en Pavelia olekaan seurannut, ymmärrän kuitenkin hänen vaikutuksensa kahvakuulan menestykseen. Sommer puolestaan on tuonut gymnastic-hommat ja Ido on tehnyt todella vaikuttavaa työtä "liikkumisen mestarina". Rengashommat ovat suoraan Sommerilta kopioituja ja mitä Marks tuossa totesi, niin se vähän itseäkin pistää silmään, kun väittää niitä omiksi jutuikseen. Kuitenkin tiedän, että he tekivät aikanaan yhteistyötä ja Ido on niiltä ajoilta oppinut monet jutut. idon omat jutut ovatkin sitten ainutlaatuisia ja vaikka ne ovat osaksi Capoeirasta ja Floreio Art'ista, niin progressiot on Idon käsialaa.

Se, että opettaa samaa, mitä ollaan jo tehty ennen jonkun toisen toimesta, ei vielä tarkoita, etteikö olisi itse tuonut siihen jotain tärkeää ja uniikkia. Moni koulutusten tarjoaja katselee vain vähän hauskoja juttuja Youtubesta ja laittaa sen jälkeen koulutuksen pystyyn. Se on suoraan sanottuna täyttä pelleilyjä ja rahastusta.
En tykkää tuosta ajatuksesta, että ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kyllä mielestäni tarvitsee! Jokainen asia jota opetat, täytyy itse omassa mielessään keksiä. Toki sen on jo joku toinen tehnyt aikoja sitten, mutta vain kopioimalla toisia, et koskaan voi saavuttaa sellaista tasoa, että voisit sanoa tekeväsi kunniaa niille guruille, jotka ovat oikeasti nämä jutut kauan sitten keksineet.

Vaikea kuvitella että Sommerilla erkani näkemykset jonkin kanssa Olihan Idokin aikanaan Gymnasticbodiesilla ja ties kuinka moni muu. En muista bannattiinko Ido peräti foorumilta vai miten se meni. Tällaisia nää tietysti on aina kun raha ja isot egot ovat kyseessä.

Sommeri kyllä on foorumipostaustensa perusteella melkoinen kokovartalokyrpä ja iteltäni on mennyt aikalailla maku koko GB:n foorumikulttiin. That being said, hankin itse tuon Foundation 1:n ja nyt treenaan sen mukaan. Tai nytten en treenaa mitään kun onnistuin saamaan itseni jonkinlaiseen ylikuntoon. Mutta sitä treenasin viimeeksi ja siitä taas jatkan kun treenit jatkuu. Vaikuttaa varsin hyvältä vaikka ei sitäkään voi ehkä ihan täysin täydelliseksi tai loppuunsaakka mietityksi paketiksi sanoa. Mutta ihan sieltä parhaasta päästä kuitenkin ja todella iso harppaus BTGB:n verrattuna.

Ja jottei menisi ihan ohi aiheen niin hyvä Pavelin haastattelu. Ite en jaksa oikein innostua tuosta erikoisjoukko sitä ja tätä- retoriikasta mutta muuten ihan mielenkiintoista. Lisäys: Oli muuten jotenkin uusi juttu tämä Super-setskin, hyvännäköset sivut.

Itseasiassa oli erittäin mukava heppu livenä, joka hieman yllätti meikäläisen. Se mikä itseä ärsyttää molempien ympärillä on tosiaan se kultti, joka tuntuu lähtevän enemmän niistä opetuslapsista, kuin itse Herra Guruista. Sellainen yes Sir-meininki ei oikein yleensäkään uppoa suomalaisiin. Ottaa sen hyvän opin ja unohtaa kaiken muun.

F1 on hyvä, mutta onko jopa liian osiin pilkottu...ainakin sieltä löytyy nyt ratkaisut kaikkiin ongelmiin. Ongelma sitten vain on se, että mitkä kaikki asiat ovat juuri itselle oleellisia. Itse olen pyrkinyt löytämään ne yleisesti oleellisimmat asiat ja niillä mennään.

Onko minkälaisesta ylirasitustilasta kyse?

Kyllähän noi kaikki bisnesmiehet (varsinkin jenkit) on mukavia livenä, muuhan olisi huonoa bisnestä Yleensäkkin ihmisillä pääsee netissä helpommin se todellinen luonne ehkä esille? Mutta tuon F1:n ostamisen mukana auennut F1 foorumi on kyllä ollut kaiken väärti, tosin ei ehkä sinänsä ole hyvää mainosta "kirjalle" että sen seuraaminen vaatii niin paljon tarkentavia kysymyksiä. Oletko muuten sitä HS1:tä katsastanut?

Ittestäni en ehkä sen enempää jaksa keskustella (varsinkin kun tämä aihe vituttaa tällähetkellä aika paljon) mutta siis sellainen ylirasitustila että pari viikkoa meni ilman kunnollisia yöunia, levottomasti nukkuen ja sata kertaa yössä heräten, todella heikko ja voimaton olo ja treenin jälkeen vielä heikompi ja huonompi olo (toisin kuin yleensä) ynnä muita kaikenlaisia pikkuvaivoja. Meni tosiaan pari viikkoa ihan täysin päätä seinään hakatessa ennenkuin tajusin mistä on kyse.

No hitto soikoon, pelkästään tämä topikki on ollu haastiksen niputtamiseen menneen ajan ja vaivan arvoinen.

Laitoin itse asiassa eilen heti vastauksen kirjoittamisen jälkeen tuon Overcoming Gravity -eepoksen tilaukseen. Saas nähdä meneekö pennoset sitten harakoille. Mutta toisaalta nopealla katsauksella tuo Sommerin Foundation -sarja on ulkona hintahaarukasta.

Suoranaiseen henkilöpalvontaan meneminen on aina vähän arvelluttavaa. Vaikka sitä ei treenipuolen hommissa tapahdu edes murto-osaa siitä, mitä vaikka musiikkialalla, niin silti on tarpeen erottaa hype oikeasta tiedosta. Pavel on yksi esimerkki, jossa tätä on vähän havaittavissa. Tuntumalta sanoisin, että se johtuu osaksi venäläistausta. Siinä on nähty tavallaan jotain mystistä. Ellen väärin muista niin alunperin hänen kurssejaan ja krjojaan mainostettiin tyyliin lauseilla: "Secret Russian strength methods revealed." jne. Lisäksi tuo erikoisjoukkohöpötys ja comrad -puhe lisää sopivasti löylyä kiukaalle. Mielestäni kuitenkin ihan hauskaa vaihtelua, jos siihen osaa suhtautua oikein.

Hyvä esimerkki henkilöpalvonnasta treenauksen saralla jossakin määrin on Charles Poliquin. Herran tekemää työtä ja tuloksia ei voi kiistää kukaan. Silti joskus jopa ylimielinen suhtautuminen esim. muita valmentajia kohtaan ei ole mielestäni missään tilanteessa hyväksyttävää. Jossain tekstissä hän sanoi vastauksena kritiikkiin, että nämä muut valmentajat eivät ole koskaan työskennelleet olympiatason urheilijoiden kanssa, joten heillä ei ole mitään hajua, mitä he puhuvat. Lisäksi melkein pari tonnia maksavilla Biosignature-kursseilla mainitaan mm, että vasemman puolen takareisin revähdykset johtuvat magnesiumin puutteesta ja oikean sinkin puutteesta perustuen kiinalaiseen lääketieteeseen. Saat olla aika varma asiastasi, että voit mennä tollaista laukomaan. Bret Contreras kirjoitti hauskan tekstin juurikin Poliquiniin kohdistuvasta henkilöpalvonnasta. Bret Contreras - Grill the Guru.

Se mitä kunnian antamisesta oikeille lähteille tulee, niin onhan se nyt selviö! Oppimaansa materiaalia saa ja jopa pitää muokata. Jos siihen käyttää vähän ajatustyötä, niin voi jopa käydä niin, että se jalostuu parempaan päin. Niin sitä kehitystä tapahtuu.

Ylirasitustilasta hieman. Nykyään suomalaisessa omistuksessa oleva Omegawave firma tarjoaa sykevariaatioon perustuvaa mittausta, joka arvioi elimistön tilaa verrattain tarkasti. Tämä on siis aivan eri teknologiaa kuin Polarin, Suunnon tai First beatin käyttämä. Olen ollut kyseisen systeemin beta testaajana reilut 4kk ja voin varauksetta suositella. Onko se pakollinen? No ei varmaankaan. On sitä maailmanluokan tuloksia leivottu ennenkin tämän keksimistä. Hyödyllinen se sen sijaan on varmasti. Ainakin omalla kohdallani koen näin. Kuulun siihen ryhmään, jolle on huomattavasti helpompi mennä tekemään vaikka toinen treeni päivässä, kuin pitää lepopäivä vaikka siltä tuntuisi. Välillä menee sitten övereiden puolelle. Omegawave auttaa tunnistamaan alavireisen suunnan nopeasti ja jopa "ennustamaan" sairastumiset, jos sellaisille on alttiina. Tein lyhyen
blogipostauksen aiheesta taannoin.

_________________
super-sets.com
rumbleroller.fi

Hankin myös tuon HandStand 1:n ja se oli mielestäni erinomainen, sillä sen opeilla pääsee jo teoriassa parin minuutin käsilläseisontaan. F1 kun sisältää niin monta liikeprogressiota, ei tuo ensimmäinen osa antanut itselle kovin paljon uutta. Tosin ei HS1 myöskään, mutta se johtui siitä, että olen käynyt sen verran monen henkilön opeissa viimeisen parin vuoden aikana, että on kuullut jo nuo asiat monesti monesta eri suusta.

Oikeastaan se, mitä olen muuttanut oleellisesti F1:n jälkeen omassa treenissä ja opettaessani muita, on paljon suurempi painoarvo foundation-liikkeissä. Tavallaan itsestäänselvyys, mutta vaikea käytännössä pitäytyä "tylsissä" perusliikkeissä, kun voisi tehdä niitä mukaviakin juttuja. Nyt minulla on paljon selkeämpi progressio kaikkiin liikkeisiin ja mitä tulee pystyä tekemään ennenkuin siirtyy seuraavalle tasolle / liikkeeseen.

F1 tosiaan on herättänyt paljon kysymyksiä ja aiheuttanut mielestäni jossain määrin jopa turhaa panikointia. Kaverit, jotka ovat jo oikeasti sillä tasolla, että pystyvät treenaamaan planchea renkailla, miettivät pitääkö heidän alkaa nyt alusta F1:stä noudattaen. Siihen tietenkin uskolliset moderaattorit sanovat,että kyllä koska Coach Sommer on sen niin suunnitellut.

Omasta mielestäni olen saanut omaan koulutukseen todella hyvän rakenteen luotua, jossa voidaan kehittää kaikkia heikkoja ominaisuuksia, mutta silti kokonaisuus ei ole liian monimutkainen. Olen pyrkinyt oppimaan eri tyylisuunnan henkilöiltä ja mm. tuo käsilläseisontahan vähän eroaa riippuen kysyykö neuvoja telinevoimistelijalta, vaiko Handbalancing-taiteilijalta, tai miksi heitä nyt sitten kutsuisi... sirkuspelleiksi! Mennään kuitenkin ehkä enemmän niihin yksityiskohtiin, kun puhutaan eroista. Kun haluaa vain oppia seisomaan käsillä, alkuvaiheen jutut ovat lähes identtisiä.

Uskon Jukka_, että OG on sinulle mielenkiintoinen lukukokemus. Sen sisältämän tiedon siirtäminen käytäntöön sitten ehkä vaatii vähän työtä.

Petrille tsemppiä palautumisessa! Yleensä näissä hommissa ylirasitustiloja tulee paikallisesti väkistenkin ja niistä toipuminen voi viedä helposti vuoden päivät, jos ei älyä tilannetta ajoissa. Sinun tilanteesi vaikuttaa enemmän hermostopuolen ylirasitustilalta.

On nämä kaikenkaikkiaan pirun mielenkiintoisia juttuja ja on ainakin meikäläisen vienyt mukanaan. Taidoissa ollaan vasta alkutekijöissä, mutta pari vuotta vielä lisää ja aletaan olla jo siedettävällä tasolla. Kesään mennessä olisi tarkoitus saada straddle Planche kuntoon. Siitä lähdetään!

Kiitoksia kannustuksesta. Kaikkein vaikeinta tässä on mieltää henkisesti että pitäisi vaan ottaa iisisti kun sitä on tottunut tekemään jonkinlaista treeniä kuutena päivänä viikossa (ei kyllä uskoisi voimapuolesta, taidoista tai kropan perusteella mutta totta se on). Itellä myös on tuollaista kroonista unettomuutta joka joskus on pahempana ja joskus parempana mutta se ei varsinaisesti edesauta myöskään tuota palautumista. Itellä on kanssa kaveripiirissä pari tuollaista ylirasitustapausta joista toisessa meni vuodenpäivät palautumiseen ja toisessa pidempään. Siksi ehkä ottaakin kupoliin että sitä hakkasi päätään seinään niin pitkään, pari viikkoa sitä oli ihan karmea olo ja ajattelin että kun vaan lisää treeniä niin kyllä se siitä mieli lähtee paranemaan



Tästä tuli mieleen Sommerin vastaus kun joku erehtyi tuolla GB:n foorumilla kehumaan tuota "Overcoming gravity"- kirjaa


https://www.gymnasticbodies.com/forum/t ... g/?p=79994

Mä en oikein jaksa innostua muitten dissaamisesta. Puhuisivat mielummin siitä mikä tekee omasta jutusta hyvän kuin siitä miksi muut on huonoja. Sama vaivaa mielestäni vähän Idon FB- sivua.

Jukalle vielä kysymys: Missä roolissa sulla on kahvakuulat sitten nykyään omassa harjottelussa jos olet mitä ilmeisemmin aika paljon keskittynyt tuohon kehonpainojuttuun?

Tuosta f1:stä vielä että siksi se varmaan mulle onkin hyvä kun se on kuitenkin aika selkeä (tai selkeä ja selkeä mutta enimmin kuitenkin) sapluuna jota seurata. Mullahan ei ole tuollaisesta voimisteluharjottelusta juurikaan kokemusta. Tai oikeastaan yhtään voisi sanoa. Aino asia mikä itteäni hämää siinä on jalkatreenin vähyys. Kun viikon treeniohjelmaan kuuluu ainoastaan yksi alavartalon liike niin se on mielestäni melko vähän.

Treenaan suhteellisen vähän kuulilla tällä hetkellä ja minimaalisen vähän GS:ää. Tempausta treenaan villahansikkaalla 1-3 x vko, mutta työntöjä en ole juurikaan tehnyt, joka näkyy teknisessä puolessa. Kaikkea ei voi kehittää yhtä aikaa ja tein periaatepäätöksen siirtyessäni opettelemaan näitä vaikeita kehonpainoliikkeitä. Kuulilla tykkään ottaa tällä hetkellä Bent pressia, tuulimyllyjä ja tuollaisia liikkeitä, joita ei ole tullut tehtyä sen jälkeen kun alkoi kisaamaan GS:ssä. Työnnön ja tempauksen vääntäminen ei ole minulle riittävän monipuolista, enkä tule enää niitä laittamaan ensisijaisiksi tavoitteiksi.

Jaloille teen 2-4 viikossa kyykkyjä ja painonnostoa olen alkanut ottaa takaisin. Ensin rive+ työntö ja jossain vaiheessa tempaus.

Telinevoimistelijoilta ei kannata mennä kysymään hyvää jalkaohjelmaa. Yksi kertaa viikossa on aivan liian vähän! Peruskyykkyjä vähintään 2 x vko ja siihen vielä kaikki muut jalkavoittoiset jutut päälle. Tämän olen pyrkinyt ottamaan mahdolisimman hyvin huomioon omissa ohjelmointikaavioissa.

Olipas muuten aika dissaamista tuolla! En olekaan tuohon aikaisemmin törmännyt. Menee oman hilseen yli!

Jep. Kertoo tietysti jo jotain se että yhden jalan kyykky on sen jalkatreenin huipentumana siinä foundation- sarjassa. On vähän erilainen vaikeusasteeltaan kuin vaikka front lever Mulle esim. noi kasakkakyykyt tuossa f1- sarjassa on ollut sellasia ettei noilla toistomäärillä tunnu yhtään missään.

Offtopiccina kun on kuitenkin guruja foorumilla niin mitä pitäisi tehdä sillon ku on ylirasittunu/ylikunnossa? Kävely ja venyttely varmaan ihan ok mutta mitä muuta, miten palautumista voisi auttaa? Ja mistä tietää että millon voi alottaa urheilemaan?

Hermostolle ja järjelle keveää ja palauttavaa liikuntaa. Käytännössä siis treenistä pitäisi jäädä energisempi olo kuin ennen treeniä. Kävelyä ja jos juoksu sujuu niin keveää hölkkää, tai keveää jumppaa kahvakuulalla yms, ylipäätään tekee sitä mistä tykkää mutta tekee sen niin keveästi että siinä ei rasitu vaan palautuu.

Leposykkeitä kannattaa seurata. Mutta jos niitä ei ole seurannut jo aiemmin niin ei tiedä mikä on henkilökohtainen normaali lepotaso ja tällöin se on turhaa. Samoin liikunnan aikaiset sykkeet on aika tärkeää tietoa. Jos treenisykkeet etenkin matalan intensiteetin treeneissä, kuten keveillä juoksulenkeillä, on normaalit niin toipuminen alkaa olla hyvällä mallilla. Yhden tai edes kahden treenin sykkeillä ei vielä sinällään tee mitään koska kroppa voi välillä olla terävämpänä ja välillä laiskempana, vähän pidempää seurantaa vaatii. Joku puolikas viikko minun mielestä minimi, viikko jo hyvä seuranta väli. Mutta tämä vaatii tosiaan sen että omia treenien aikaisia sykkeitä on pidetty ylhäällä ja kutakuinkin tiedetään miten sykkeiden pitäisi käyttäytyä. Sykkeethän reagoin kahdella tapaa ylirasitukseen, joko ne kohoaa tai sitten ne laskee. Jos ne laskee niin tilanne voi olla aika huonokin.

Omat fiilikset on tärkeitä tuntea, niin levon kuin treeninkin aikana. Omalla kohdalla jo kohtuullisen hyvin tiedän fiilisten perusteella milloin alkaa mennä ylirasituksen puolelle ja tiedän milloin siitä aletaan toipua, tyypillisä on hermojen kiristyminen, unettomuus, flunssamaiset oireet yms. Tätäpä ei opi kuin yrityksen ja erehdyksen kautta. Ja erityisesti tämä konsti opettaa sitä oman kropan kuuntelua. Kroppahan reagoin kahdella tapaa ylirasitukseen eli joko sympaattinen hermosto yliaktivoituu, jolloin kroppa käy ikäänkuin ylikierroksilla. Toinen, parasympaattisen hermoston ylivalta, on että kroppa alkaa käydä alikierroksilla. Nämäkin pitäisi jollakin tapaa oppia tuntemaan, esim minulla sympaattisen hermoston osalta hermot alkaa käydä kireiksi (perheen jäsenet sen tietää!), unettomuutta sekä flunssan oireita alkaa ilmetä.

Minun neuvo ensikertalaiselle on että helvetillisen varovaisesti ja omaa kroppaa kuulostellen liikkeelle. Jokainen on yksilö etenkin siinä suhteessa miten ylirasitustilat iskee, miten niistä toipuu yms. Kuitenkin nyrkkisääntö on että nyt pitää palautua kunnolla ja se voi viedä kuukausia jos ylikuntotila on kroonistunut... Kaikki ei toivu siitä välttämättä koskaan kun hermosto vedetään aivan loppuun (=burnout), koita nyt ainakin tuota välttää. Juoksufoorumin puolella on tullut aika synkkiäkin tarinoita luettua miten vuosien treenit on saanut heittää kankkulan kaivoon ja edessä on pitkä kuukausia jopa vuoden(vuosia?) pitkä toipumisprosessi, joka voi syödä motivaation koko urheiluharrastusta kohtaan.

Minä en ole guru, mutta treenitaustaa alkaa olemaan jonkin verran ja tässä on pari-kolme vuotta koitettu keikkua oman palautumiskyvyn äärirajoilla ja välillä on menty ylikin joten jotakin pientä tietoa voi olla. Mutta mikään asiantuntija en tosiaan ole.

Secondilla tulikin oikeastaan jo kaikkia oleellinen tuossa yllä, mitä liikkumiseen tulee. Kävely on pääasiassa hyvää palauttavaa liikuntamuotoa, lisäksi totta kai pyöräily yms, tai mistä tahansa nauttiikaan. Kehopainolla tehtävä jumppa myös yksi vaihtoehto, mutta kaikissa tosiaan tärkeää osata ottaa kevyesti. Mopo lähtee helposti keulimaan.

Itsellä oli pari vuotta takaperin ylirasitustila, joka ei ilmeisesti ollut päässyt vielä ylikunnon puolelle. Useamman viikon se vaati melkein kokonaan lepoa. Kuten Marks sanoi, niin päälle se oli ylivoimaisesti raskainta kun on tottunut kuitenkin liikkumaan sen verran paljon ja se on suuressa osassa ihan tavallistakin arkea.

Ymmärtääkseni nykytietämyksen mukaan lähes kaikki ylikunto/ylirasitustilat alkavat sympaattisen hermoston yliaktiivisuutena. Se käy sinänsä järkeen, koska usein liikuntasuoritus aktivoi juurikin sympaattista hermoston osaa. Poikkeuksena ehkä kestävyyslajien harrastajat, joilla tila voi mahdollisesti alkaa parasympaattiselta puolelta.

Nyrkkisääntönä kuitenkin kaikki rauhoittava toiminta, eli rentoutuminen, meditaatio, syvähengitystekniikat yms. ovat varmastikin hyvä idea. Sain omalla kohdallani hemoston selvästi sympaattisesta tilasta pois pelkästään tekemällä syvähengitysharjoitteita parin minuutin ajan aamuin illoin ja laskemalla totta kai treenin kuormitusta. Täydellä Omegawave -systeemillä tehdyt mittaukset poimivat tuollaisetkin vaikutukset hienosti.

_________________
super-sets.com
rumbleroller.fi

Mieltymykset vaikuttavat mutta kyllä uinti ja yleensäkin kaikenlainen vesiliikunta on minusta ehdoton ykkönen. Uimiseen voi liittää jotain hyvin kevyttä edeltävää kuten (sauva)kävely hallille, venyttely tms. Saunominen ja kylmävesiallas tehostavat vaikutusta.

Riippuu toki siitäkin, mistä ylirasitus on syntynyt. Jos voima- ja tehopainotteisesta treenistä, niin kaikkia voimapiikkejä aiheuttavia treenejä pitää välttää kuten edellä tehden käykin. Valtavasta kestävyysliikunnasta aiheutunut ylikunto voi vaatia toisen tyyppisiäkin konsteja kuten kohtuullista voimaharjoittelua kunnon palautuksilla.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI