Kahvakuulaurheilu.net

Vuosi 1977 oli Suomessa kestävyysjuoksun taitekohta, peräti 39 puolen tunnin alittajaa kympillä ja 22 14 minuutin rajan rikkojaa vitosella. Tämä vuosi ei ole enää kaikkein surkein, mutta muutama vuosi sitten taisi jäädä ainakin jompikumpi alittamatta. Jos joku olisi 40 vuotta sitten ennustanut tätä, sitä olisi pidetty huonona vitsinä.

Mennäänpä 40 vuotta toiseen suuntaan, niin 1936 suomalaiset näyttävät ottaneen kolmoisvoiton kympillä. Totta, jouduin katsomaan sen Wikipediasta, mikä on tosi noloa . Sijoitin kolmoisvoiton väärälle vuosikymmenelle ja matkalle (vitoselle) ja sekoilun nimien kanssa eikä olisi ollut hajuakaan, missä olympialaiset pidettiin 1936 ellen olisi nähnyt filmejä, missä Hitler muikistelee katsomossa. Ilmari Salminen näyttää voittaneen ajalla 30.15. Mutta olisinko muistanut sen 40 vuotta myöhemmin, jos tilanne olisi sama kuin nyt eli Salminen olisi pistellyt monta minuuttia kovempaa kuin
paras suomalainen 1977? En tiedä, mutta tämmöinen takapakki ei ole ihan tavallista.

Katsoin eilen varsin laadukkaan dokkarin Myrskylän miehestä. Siinä mainittiin 1980 harjoituskilometreiksi noin 4300km, minkä vähyys saattaa selittyä sillä, että treenaaminen käytännössä loppui heinäkuun olympialaisiin. Hän kuitenkin juoksi esim Bogotassa leirillä 220km/vko. Mutta 1979 tuli myös vain hiukan yli 5000km, minkä voimin Myrskylän mies pisteli syksyllä kympin Brysselissä 28.04. Muistan myös, kuinka hän revitteli puolimaratonin mittaisessa nimikkohölkässään ensimmäisen vitosen (tosin alamäkivoittoisen) 13.30:een samana syksynä eli oli hyvissä lähtöasetelmissa 1980 kisoihin, jotka tärveltyivät pitkälti viime hetken nivusvammaan, joka esti nopeusharjoittelun. Mutta parivaljakon Myrskylän mies&Haikkola (valmentaja) ammattitaidosta kertoo jotain se, että ensinmainittu veikkasi ennen finaalia loppuajakseen 27.50 ja jälkimmäinen 27.51 ja viides sija irtosi ajalla 27.50,5!

Määrällisesti kovia harjoitusvuosia oli lopulta vain kolme eli 1972-74, joista yllättäen viimeisin vaivainen vuosi yli 8000km. Eli tolkutonta määrää vetivät muut toki hekin erinomaisesti menestyneet juoksijat.

Dokkarissa ei juurikaan virheitä ollut paitsi ettei Myrskylän mies lopettanut seinään 1980. Olin vielä 1982 Kauklahdessa katsomassa, kun hän juoksi 3000m ihan kohtuulliseen aikaan ja ilmeisesti treenasi jopa hetken 1984 olympiamaratonia silmällä pitäen.

Mutta omat huonot tiedot ennen 60-lukua tapahtuneista urheilusaavutuksista tajusin viimeistään nyt. Menivät näköjään toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun faija niistä aikoinaan puheli.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Varmasti jossain määrin. Tosin on se aiemminkin suuntautunut. Jos Harri Kirvesniemi olisi valinnut juoksun, hän olisi melko varmasti lyönyt Myrskylän miehen ajat. Kirvesniemi juoksi radalla lenkkitossuissa vitosen 13.51 ja katujuoksuissa teki noin 13.30 vastaavia suorituksia ja kaikki ne varsin pienellä satsauksella juoksuun ja 80-luvun alkupuolella jolloin ei niitä konsteja ollut, millä 2001 käry kävi.

Arvelisin Kirvesniemen pystyneen lähelle 13 minuuttia, mikä ei tietenkään takaa yhtään arvokisamitalia. Olympialaisissa ratkaisee paljon hermojen lujuus, joka Myrskylän miehellä oli omaa luokkaansa. Sen lisäksi oli toki hirmuinen fyysinen lahjakkuus, tuossa ohjelmassa haastatellut Seppo Tuominen, Tapio Kantanen ja monet muut treenasivat kovemminkin.

Tänä päivänä afrikkalaisten haastaminen ei varmasti houkuttele ketään. Toisaalta yksikin aivan maailman huipulla pärjäävä suomalainen saattaisi vetää muita mukaansa kuten kävi juoksussa 60-70-lukujen taitteessa ja uinnissa 90-luvulla.

_________________
Näin käy kun saku ottaa liikaa punttia:
https://youtu.be/qBt3kk1pNTk

Myrskylän mies jyrää:
https://youtu.be/1H_JzBVqkuI

Oli tuossa sukujuhlissa puhetta entisaikojen meiningistä, raittiusliikkeistä ja siitä että ennen vanhaan lähes jokaisella kylällä oli oma hyvin aktiivinen urheiluseura. Sanottiin muun muassa, että Heinolan maalaiskunnassa oli Imjärven Into -nimisellä seuralla niin kova taso vuosittaisessa 10 km juoksukilpailussa, että kun Lasse Virén sinne muutaman kerran osallistui, niin hän ei pystynyt aina edes voittamaan. Tuota kun aikani selvittelin, niin selvisi että tuo Virénin päihittämään pystynyt juoksija oli Seppo Tuominen ja vuosi oli vissiinkin 1970. Tuominen oli toki Heinolan omia poikia, mutta ei tosiaan mikään sunnuntaijuoksija. Sikäli ei aivan niin eeppinen tarina kuin mitä aluksi luulin. Kun alkuun kuulosti kylän miesten olleen niin rautaa, että perus maajussi pisteli Virénistä ohi.