Ida kirjoitti:
Second: Tässä näin sivujuonena tuli mieleen kysyä, että miksi olet päätynyt tekemään tuota "perusmättöä" melko painavilla kuulilla niin, että teet aina muutaman toiston, jonka jälkeen lasket kuulat alas ja sitten taas muutama toisto ja kuulat alas jne.? Miksi ei kevyemmillä kuulilla yhtäjaksoisesti ilman kuulien laskua? Molemmilla tavoilla sykkeen saisi pysymään pk-alueella. Yleensä kai muissa kestävyyslajeissa pk-treeni tehdään tasaisesti kevyemmällä teholla. Ihan siis mielenkiinnosta kyselen, ei ole tietoa/vahvaa mielipidettä mikä on paras tapa.
Kokeilin sitä että työntelin ja tempailin esim 24 kiloista tunnin putkeen käytännössä ilman taukoja peruskestävyys alueella, 1-2 minuuttia työntöä ja samanverran tempausta, joskus yhditelin siihen vielä riveä. Ei se huono ole, tosin rive kasvattaa räkkiasennon osuutta kohtuuttomasti! Biathlonissa tuo vielä onnistuu. LC:llä tulee räkissä pönötystä liikaa. Nyt lantio ei jostakin syystä kestä tempaamista juuri ollenkaan, joten tuo on aikalailla pois vaikka sitä voisi välillä tehdäkin.
Tämän hetkinen systeemi on osa kokeilua jossa katson mitä tapahtuu kun teen homman 30 sekunnin väleillä ja harjotusten luonne on kiihtyvä (20 kiloisesta 32 kiloiseen). Tähän mennessä olen ollut hommaan tyytyväinen näinkin, toki vasta keväällä näkee että missä mennään vai onko kunto jämähtänyt tälle tasolle.
Oikeastaan jos omaa harjoittelun toimivuutta tai toimimattomuutta miettii niin tuo harjoitusten kiihtyvyys peruskestävyysalueen alarajalta vauhtikestävyyden yläalueille (kuulapainon kasvattamisen myötä) on melkein isompi tekijä kuin se että millä lepojaksotuksella teen töitä.
AnttiV: Minä en niele ihan helpolla sitä että peruskestävyys ei minun menetelemällä kehittyisi. Verenkiertojärjestelmän pitää kokoajan kyetä tuomaan happea ja energiaa lihassoluihin ja lihassolujen pitää kyetä muuttamaan tämä ATP:ksi. Jos minun tämän hetken tunnin treenin keskisykkeet on vaikkapa 144, eli peruskestävyyden yläalueella niin silloin se kertoo sitä että kropan on täytynyt kyetä toimimaan peruskestävyysalueen yläalueella: keuhkojen ja sydämmen sekä suoniston pitää pysytä pumppaamaan tarpeeksi happea ja energiaa lihaksiin ja lihasten on täytynyt kyetä muuttamaan tämä liikkeeksi huissuonituksen ja mitokondrioiden yms muodossa koko tuon tunnin ajan.
Jos näin ei olisi niin sykkeet ei silloin olisi peruskestävyysalueella.
En keksi yhtään syytä miksi näin ei olisi. Etenkin kun treenin sisältö on jaettu tasaisesti alusta loppuun 30 sekunnin intervalleihin. Jos alussa maattaisiin 40 minuuttia ja sitten mentäisiin 20 minuuttia tappotahtia niin asia olisi huomattavasti toisenlainen ja vastaisi puhdasta tehotreeniä vaikka keskisykkeet olisikin 144.
Toki minun treenit on tällä hetkellä luonteeltaan kiihtyviä, eli keveistä kuulista ja keveähköstä kuormasta raskaisiin kuuliin ja kovaan kuormitukseen. Eli minun nykyiset treenit harvemmin on luonteeltaan "tasavauhtisia", vaan jokaisen treenin lopussa on tehoja voi olla mukana aika paljonkin. Ja kuten tuossa aiemmin Idalle kirjoitin niin minun mielipide/kokemus aiheesta on se että tuo harjoituksen "kiihtyvyys" vaikuttaa paljon enemmän siihen kuin että teenkö yhtäjaksoisesti vai pidänkö pieniä lepotaukoja välissä.
Tasavauhtisen treenit olisivat jossakin määrin parempia koska tuo korkea sykevaihtelu tarkoittaa raskaampaa harjoitusta. Jos minulla harjoituksen aikana sykevälivaihtelu on peruskestävyysalueen laidasta laitaan (käyden joskus jopa vauhtikestävyysalueella) niin fyysinen rasittavuus pitäisi olla tasavauhtiseen lenkiin nähden yläkanttiin vaikka siis harjoituksen keskisykkeet ovat samat.
Teho minun treeneissä tuotetaan korkeina piikkeinä mutta laktaatti tasot pysyy matalina koska suoritusajat on lyhyitä. Esim pikajuoksijoilla suoritusajan tuplaaminen moninkertaistaa lepoajan, koska korkeampia laktaattitasoja poistetaan huomattavasti pidempään. Jos venyttäisin työosuudet minuutin mittaisiksi niin laktaatti pitoisuudet nousee kohtuu paljon nykyiseen verrattuna, tämä on ollut ongelma minun aiemmissa harjoituksissa. Eli pikku hiljaa lihaksia on alkanut polttelemaan kun laktaatit kasaantuu eli treenit lihastasolla on olleet vauhtikestäyyttä vaikka sykkeet olisi PK:ssa. Nyt noita tuntemuksia ei esiinny koska laktaattitasot pysyy niin matalina että elimistö kerkeää poistaa ne 30 sekunnin lepotauoilla.
Esimerkiksi biathlonissa helposti käy niin että 1 minuutin työntöosuudella reidet menee selvästi hapoille ja 1 minuutin tempaussession aikana ne ei ehdi poistua kun aletaan työntämään lisää, eli laktaattipitoisuudet kasvaa pikkuhiljaa. lopussa voi keskisykkeisiin nähden olla jo aika kohtuuttoman kova polttelu, vähän niinkuin mummon munamankelilla polkiessa reisiä polttelee jo peruskestävyysalueella.
Toki tässä on niin paljon muuttujia mukana, joten ihan näin yksioikoisesti tähän asiaan ei voi otattautua. Nämä on kuitenkin yhden yksilön muutaman vuoden kokeilujen tuloksia, jotka kaiken lisäksi ovat vielä kesken.
Mutta onpahan tullut oltua taas äänessä (=näppäimistön äärellä) ennemmän kuin pitäisi.